Hoitohenkilökunnan kokemuksia Safewards-mallin käytöstä ja käyttöönotosta

Abstract

Psykiatrisen erikoissairaanhoidon kehittäminen potilaslähtöisemmäksi ja tuloksellisemmaksi on tärkeätä sekä potilaiden että henkilökunnan näkökulmasta. Psykiatrisen hoitotyön ammattilaisilla on yhä tänä päivänä tilastollisesti korkeampi riski altistua työperäiseen väkivaltaan verrattuna moniin muihin erikoisaloihin. Myös pakkokeinojen käyttö on edelleen yleistä psykiatrisessa hoitotyössä. Kansainvälisiä interventiomalleja, kuten Safewards, joita henkilökunta voi hyödyntää pyrkiessään ehkäisemään näitä tekijöitä on saatavilla, mutta niiden käytöstä tehty aiempi tutkimus on keskittynyt pääosin tarkastelemaan niiden vaikutuksia asiakkaan tai potilaan näkökulmasta. Safewards-malli ei kuitenkaan ole käytössä koko Suomessa, joten lisääntynyt tieto Safewards-mallin koetuista vaikutuksista myös henkilökunnan näkökulmasta on tärkeätä, jotta mallin tarpeellisuuden arviointi ja laajempi käyttöönotto Suomessa voisi toteutua.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on tiivistää yhteen tietoa siitä, miten Safewards-interventiomallin käyttöönotto ja hyödyntäminen hoitotyössä on vaikuttanut työhön aikuispsykiatrian yksiköissä henkilökunnan näkökulmasta. Katsauksen tavoitteena on lisätä tietoa Safewards-mallin käyttöönoton ja käytön vaikutuksista psykiatriseen hoitotyöhön, jota voidaan hyödyntää Safewards-mallin mukanaan tuomien hyötyjen sekä haittojen arvioinnissa, jatkotutkimuksissa ja tulevaisuudessa Safewards-mallin laajentamisen kannattavuuden arvioinnissa. Tutkimuskysymyksenä oli: Millaisia ovat hoitohenkilökunnan kokemukset Safewards-interventiomallin käyttöönotosta ja käytöstä psykiatrisessa hoitotyössä?

Kirjallisuushaussa käytetyt tietokannat olivat CINAHL, Medic, PsycInfo ja PubMed. Haku rajattiin suomen- ja englanninkielisiin artikkeleihin, joiden julkaisuvuodet olivat vuosina 2013–2023 ja julkaisun tuli olla vertaisarvioitu. Sisältöjen perusteella katsaukseen valikoitua kahdeksan tutkimusartikkelia, jotka käsittelivät hoitohenkilökunnan kokemuksia Safewards-malliin liittyen. Valitulle aineistolle toteutettiin laadunarviointi hyödyntäen Joanna Briggs -instituutin kriteeristöjä laadullisille ja poikkileikkaustutkimuksille. Aineisto analysoitiin teema-analyysillä.

Henkilökunnan kokemukset Safewards-mallin käytöstä ja käyttöönotosta olivat vaihtelevia. Myönteiset kokemukset liittyivät osaston ilmapiirin paranemiseen, turvallisuuden tunteen lisääntymiseen, parempaan vuorovaikutukseen sekä parempaan ymmärtämiseen potilaita ja omaa toimintaansa kohtaan. Kielteiset kokemukset liittyivät pääosin Safewards-mallin käyttöönoton haasteisiin, lisääntyneeseen työmäärään ja koulutuksen tarpeeseen. Lisäksi osa henkilökunnasta koki, että Safewards-mallin käytöllä ei ollut merkittävää vaikutusta ja osa koki, ettei sen käyttö tuonut mitään uutta työhön.

Katsaus nostaa esiin Safewards-mallin hyödyllisyyden psykiatrisessa hoitotyössä, mutta samalla alleviivaa sen käyttöönottoon liittyviä haasteita. Mikäli Safewards-malli halutaan Suomessa ottaa laajemmin käyttöön, on sen käyttöönottoa tutkittava ja kehitettävä helpommaksi.