"He eivät ole ihmisiä, he ovat eläimiä" : Venäläissotilaita koskevan viholliskuvan rakentuminen Ilta-Sanomien Ukrainan sodan uutisoinnissa

Abstract

Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten venäläissotilaita koskeva viholliskuva rakentuu Ilta-Sanomien Ukrainan sodan uutisoinnissa. Tarkastelemalla Butšan joukkosurmaa käsitteleviä artikkeleja analysoin, millaisia diskursseja venäläissotilaista on löydettävissä ja millaista viholliskuvaa ne rakentavat. Lisäksi hahmotan, miten nykytilanteessa muodostuva kuva kytkeytyy aiemmin Suomen historiassa rakentuneeseen viholliskuvaan venäläisistä. Tutkielmani on saanut vaikutteita kriittisestä militarismitutkimuksesta ja rauhantutkimuksesta. Tutkielman aineisto koostuu 16 journalistisesta artikkelista. Artikkelit käsittelevät Butšan joukkosurmaa, ja ne on julkaistu Ilta-Sanomien verkkolehdessä aikavälillä 3.4.2022–6.4.2022. Tutkimusmenetelmänä hyödynnän diskurssianalyysia. Aineistoani hallitsevat neljä venäläisyydestä kertovaa diskurssia: moraalittomuuden diskurssi, perivihollisen diskurssi, epäinhimillistävä diskurssi ja kurjuuden diskurssi. Moraalittomuuden diskurssissa sotilaat kuvataan julmina raakalaisina, jotka eivät välitä sodan oikeussäännöistä. Perivihollisen diskurssia hallitsee Venäjän muuttumattomuus, jolloin siviileihin kohdistuva väkivalta esitetään venäläisille tyypillisenä sotimisen tapana. Epäinhimillistävässä diskurssissa venäläiset pyritään riisumaan ihmisyydestä esimerkiksi demonisoinnin, eläimellistämisen ja yksilöllisyyden kieltämisen keinoin. Kurjuuden diskurssissa venäläissotilaat esitetään taidottomina vihollisina ja köyhinä ryöstelijöinä. Diskurssianalyysini osoittaa, että Ilta-Sanomat on Venäjän hyökkäyssotaa käsittelevässä uutisoinnissaan uusintanut stereotyyppisiä ja karkeita viholliskuvia venäläisistä. Tähän ovat voineet vaikuttaa esimerkiksi julkisen keskustelun tunneilmapiiri, aktivoituneet ylisukupolviset sotatraumat, kriisitilanteen epävarmuus sekä sotaan osallisten toimijoiden pyrkimykset. Sotilaallisen konfliktin yhteydessä toimittajat alkavat usein käyttäytyä patrioottisesti eli kansallismielisesti, minkä seurauksena he voivat poiketa journalismin perinteisistä ydinarvoista. Viholliskuvien omaksuminen ja tuottaminen vaikuttavat heikentävän journalistien lähdekriittisyyttä ja sisällön analyyttisyyttä. Viholliskuvien voi siis nähdä vaikuttavan siihen, kuinka totuudenmukaista ja relevanttia tietoa ulkomaan uutiset pystyvät välittämään. Lisäksi etenkin vihollisen epäinhimillistämiseen pyrkivät ilmaisutavat ovat huolestuttavia journalismin etiikan kannalta.