Alueellisen asuntokehittämisen verkostojohtaminen – case-tutkimus

Abstract

Kaupungistumisen jatkaessa kasvuaan kaupunkien asuntotarve on kasvanut entisestään. Yhtenä ratkaisuna asuntojen tarpeeseen on alueelliset asuntokehittämiskohteet, jotka mahdollistavat isojen kokonaisuuksien suunnittelun ja toteuttamisen kerralla. Aluekehittäminen on pitkä prosessi, johon kuuluu suuri määrä eri toimijoita. Paremmalla yhteistyöllä toimijat voivat parantaa alueen suunnittelua ja toteutuksen sujuvuutta ja edellyttää aluekehityksen johtamista. Diplomityössä on tutkittu alueellisen asuntokehittämisen toimijaverkostoja. Tutkimuksen tavoitteena on ollut lisätä ymmärrystä aluekehityshankkeiden toimijaverkostojen muodostumisesta ja johtamisesta. Tutkimusta varten tapaustutkintaan valittiin kolme case kohdetta. Case kohteet ovat eri kaupungeissa sijanneita aluekehityshankkeita, joiden avulla on pyritty tunnistamaan aluekehityksen toimijaverkostojen toimintaa. Tutkimuksen teoriaosuudessa tarkastellaan verkostoteorioita, jotka käsittelevät verkostojen muodostumista ja verkostojen tuomia etuja. Aikaisempien verkostoteorioiden tutkimusten avulla muodostetaan käsitystä verkostojen toiminnasta verkostojen ohjausmekanismien, arvomuodostumisen verkostoissa ja teollisten verkostojen lähestymistavan kautta. Lisäksi tarkastellaan aluekehittämistä ja lainsäädäntöä ja avataan lakien asettamaa toimintaympäristöä aluekehittämisessä. Työn tuloksissa esitellään jokaisen case kohteen toimijaverkostojen muodostuminen sekä toiminta erikseen. Tutkimuksessa havaittiin, että aluekehittämisen toimijat voidaan jakaa pysyviin ja vaihtuviin. Pysyvät toimijat ovat toimijoita, jotka ovat osallisia kaikissa aluekehityshankkeissa, näihin lukeutuu valtion viranomiaset ja tietyt kunnan toimijat. Vaihtuviin toimijoihin kuuluu toimijat, jotka valikoituvat hankekohtaisesti, kuten rakennuttajat. Rakennuttajien valinnassa on käytetty erilaisia tontinluovutuskilpailuja ja toteutussopimuksilla tai vastaavilla sopimuksilla rakennuttajat sitoutetaan yhteiseen aluekehittämiseen. Toimijoiden väliset suhteet rakentuvat aluerakentamisessa vahvasti sopimusten ympärille tehden suhteista hierarkkisesti ohjattuja. Sosiaalista ohjausta muodostuu, kun henkilöt tutustuvat toisiinsa ja muodostuu luottamus siitä, että yhteiset tavoitteet saavutetaan. Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä kumppanuuskaavoituksen hyödyistä niin rakennuttajien kuin kaavoittajankin näkökulmasta. Haastatteluissa esiin nousi myös aluerakentamiseen liittyviä haasteita kuten; kunnallispolitiikka, asuntomarkkinoiden muutokset, yhteistyön toimivuus, toimintojen ja päätösten aikatauluttaminen, henkilöiden vaihtuminen kesken hankkeiden sekä alan hidas muutosnopeus. Tutkimuksen tulosten perusteella case kohteiden eroja on vertailtu ja muodostettu taulukko. Case kohteita yhdistää kuntavetoisuus sekä organisaation rakenne, jossa aluekehittämistä johtaa projektinjohtaja tai vastaava taho. Kaikkien case kohteiden kuntien aluekehittäminen on organisoitu siten, että aluekehittämistä johtaa kunnan palveluiden ulkopuolinen kaupunkikehitys/ aluerakentaminen/ kehitysohjelma, jonka vastuulla on ollut aluekehittämisen johtaminen. Keskeisin haaste aluerakentamiseen liittyy aikataulun ja toimintojen hallintaan siten, että eri toiminnot tulisi toteuttaa oikea-aikaisesti.

As urbanization continues to grow, the housing needs of cities have increased further. One solution to the need for housing is regional housing development sites, which enable the planning and implementation of large entities at once. Regional development is a long process involving a large number of different actors. With better cooperation, operators can improve the planning and smooth implementation of the area and require management of regional development. Networks of actors in regional housing development have been studied in the master’s thesis. The aim of the study has been to increase understanding of the formation and management of networks of actors in regional development projects. Three cases were selected for the investigation. Case sites are regional development projects located in different cities that have been used to identify the activities of networks of actors in regional development. The theory section of the study examines network theories that deal with the formation of networks and the benefits that networks bring. Previous studies of network theories are used to form an understanding of the functioning of networks through network control mechanisms, value formation networks, and an approach to industrial networks. In addition, regional development and legislation will be examined and the operating environment set by laws will be opened up in regional development. The results of the work present the formation and operation of the operator networks of each case site separately. The study found that regional development actors can be divided into permanent and variable. Permanent actors are actors who are involved in all regional development projects, these include state administrative branches and certain municipal actors. Variable actors include actors that are selected on a project-by-project basis, such as developers. Different types of land handover competitions have been used in the selection of developers, and with implementation agreements or similar agreements, developers are committed to joint regional development. In regional construction, the relationships between the actors are strongly structured around agreements, making the relations hierarchically steered. Social guidance is formed when people get to know each other, and trust is formed that common goals will be achieved. The results of the study strengthen the understanding of the benefits of partnership zoning from the perspective of both developers and zoning. The interviews also highlighted challenges related to regional construction, such as municipal policy, changes in the housing market, the functioning of cooperation, scheduling of activities and decisions, changing people in the middle of projects, and the slow rate of change in the sector. Based on the results of the study, differences in case targets have been compared and a table formed. The case sites are connected by the municipality-driven nature and the structure of the organization, where regional development is led by a project manager or similar entity. The regional development of all municipalities in the case sites are organized in such a way that regional development is led by an urban development/regional construction/development program outside the municipality's services, which has been responsible for managing regional development. The key challenge in regional construction is managing the schedule and operations so that the various operations should be implemented in a timely manner.