Ylpeästi duunari : Ammattiylpeys ja työelämän laatu suorittavassa työssä
Valanta, Kerttu (2023)
2023
Yhteiskuntatutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Social Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202311069432
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202311069432
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään, mitkä työelämän laatuun liittyvät tekijät selittävät suorittavaa työtä tekevien kokemaa ammattiylpeyttä. Tarkastelu rajataan työelämän laadun seitsemään osa-alueeseen, jotka ovat taidot, autonomia, rasittavuus, epävarmuus, palkka, työpaikan sosiaaliset suhteet ja työn merkityksellisyys. Tutkimus on tiettävästi ensimmäinen systemaattinen yritys tarkastella ammattiylpeyden ja työelämän laadun yhteyksiä kvantitatiivisesti.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Duunarit-hankkeen kyselyaineistoa, joka on kerätty verkkokyselyllä tammikuussa 2020. Aineistossa on 1 242 vastaajaa, jotka olivat vastaushetkellä joko PAMin tai Teollisuusliiton jäseniä. Kaikki vastaajat työskentelivät vastaushetkellä joko kiinteistöpalvelualalla tai ajoneuvo-, kumi- tai muoviteollisuudessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin logistista regressioanalyysia.
Kontrollimuuttujista vain ikä on tilastollisesti merkitsevässä, positiivisessa yhteydessä ammattiylpeyteen. Taidot-ulottuvuuden muuttujista vain kehittymismahdollisuudet ovat tilastollisesti merkitsevässä, positiivisessa yhteydessä ammattiylpeyden kokemiseen. Autonomia-ulottuvuuden muuttujista niin osallistumismahdollisuudet kuin vaikuttamismahdollisuudet olivat tilastollisesti merkitsevässä, positiivisessa yhteydessä ammattiylpeyteen. Rasittavuuden ja ammattiylpeyden väliltä ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Epävarmuus-ulottuvuuden neljästä muuttujasta ainoastaan jatkotyöllistymismahdollisuudet olivat tilastollisesti merkitsevää tasoa olevassa, positiivisessa yhteydessä ammattiylpeyden kokemiseen. Palkkatekijöiden ja ammattiylpeyden väliltä ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Sosiaaliset suhteet -ulottuvuuden muuttujista vain esimiestyytyväisyys oli tilastollisesti merkitsevässä, positiivisessa yhteydessä ammattiylpeyteen. Merkityksellisyys-ulottuvuuden muuttujista niin työn merkitykselliseksi ja tärkeäksi kokeminen kuin työmotivaatio olivat tilastollisesti merkitsevässä, positiivisessa yhteydessä ammattiylpeyden kokemiseen.
Tulokset viittaavat siihen, että työelämän laatu vaikuttaa duunareiden mahdollisuuksiin tuntea ammattiylpeyttä. Laadultaan hyvässä työssä on paremmat edellytykset tuntea ammattiylpeyttä, kun taas töissä, jotka sisältävät huonolaatuisen työn piirteitä, näiden edellytysten havaittiin olevan heikommat. Tulosten valossa ammattiylpeyden kannalta olennaisimpia työelämän laadun ulottuvuuksia näyttäisivät olevan taidot, autonomia, sosiaaliset suhteet ja merkityksellisyys. Havainnot problematisoivat ammattiylpeyden määrittelyn yksinomaan subjektiiviseksi kokemukseksi, sillä ammattiylpeyden kokemisen edellytyksissä näyttäisi selvästi olevan joitakin objektiivisia piirteitä. Jatkossa ammattiylpeys voisikin olla hyödyllistä ymmärtää työhön liittyväksi myönteiseksi tunteeksi, joka perustuu työntekijän subjektiiviseen kokemukseen, mutta jonka kokemista työolotekijät rakenteistavat.
Tutkimuksen aineistona käytettiin Duunarit-hankkeen kyselyaineistoa, joka on kerätty verkkokyselyllä tammikuussa 2020. Aineistossa on 1 242 vastaajaa, jotka olivat vastaushetkellä joko PAMin tai Teollisuusliiton jäseniä. Kaikki vastaajat työskentelivät vastaushetkellä joko kiinteistöpalvelualalla tai ajoneuvo-, kumi- tai muoviteollisuudessa. Tutkimusmenetelmänä käytettiin logistista regressioanalyysia.
Kontrollimuuttujista vain ikä on tilastollisesti merkitsevässä, positiivisessa yhteydessä ammattiylpeyteen. Taidot-ulottuvuuden muuttujista vain kehittymismahdollisuudet ovat tilastollisesti merkitsevässä, positiivisessa yhteydessä ammattiylpeyden kokemiseen. Autonomia-ulottuvuuden muuttujista niin osallistumismahdollisuudet kuin vaikuttamismahdollisuudet olivat tilastollisesti merkitsevässä, positiivisessa yhteydessä ammattiylpeyteen. Rasittavuuden ja ammattiylpeyden väliltä ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Epävarmuus-ulottuvuuden neljästä muuttujasta ainoastaan jatkotyöllistymismahdollisuudet olivat tilastollisesti merkitsevää tasoa olevassa, positiivisessa yhteydessä ammattiylpeyden kokemiseen. Palkkatekijöiden ja ammattiylpeyden väliltä ei löytynyt tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä. Sosiaaliset suhteet -ulottuvuuden muuttujista vain esimiestyytyväisyys oli tilastollisesti merkitsevässä, positiivisessa yhteydessä ammattiylpeyteen. Merkityksellisyys-ulottuvuuden muuttujista niin työn merkitykselliseksi ja tärkeäksi kokeminen kuin työmotivaatio olivat tilastollisesti merkitsevässä, positiivisessa yhteydessä ammattiylpeyden kokemiseen.
Tulokset viittaavat siihen, että työelämän laatu vaikuttaa duunareiden mahdollisuuksiin tuntea ammattiylpeyttä. Laadultaan hyvässä työssä on paremmat edellytykset tuntea ammattiylpeyttä, kun taas töissä, jotka sisältävät huonolaatuisen työn piirteitä, näiden edellytysten havaittiin olevan heikommat. Tulosten valossa ammattiylpeyden kannalta olennaisimpia työelämän laadun ulottuvuuksia näyttäisivät olevan taidot, autonomia, sosiaaliset suhteet ja merkityksellisyys. Havainnot problematisoivat ammattiylpeyden määrittelyn yksinomaan subjektiiviseksi kokemukseksi, sillä ammattiylpeyden kokemisen edellytyksissä näyttäisi selvästi olevan joitakin objektiivisia piirteitä. Jatkossa ammattiylpeys voisikin olla hyödyllistä ymmärtää työhön liittyväksi myönteiseksi tunteeksi, joka perustuu työntekijän subjektiiviseen kokemukseen, mutta jonka kokemista työolotekijät rakenteistavat.