Valtionavun kohdentuminen ja vaikutukset koronapandemian hoidossa - Tapaus Pirkanmaan sairaanhoitopiiri

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitetään koronapandemiasta aiheutuneita taloudellisia vaikutuksia, valtion taloudellisen tuen muotoja koronapandemian aikana sekä valtion onnistumista taloudellisten vaikutusten tukemisessa. Tutkimuksen tapausesimerkkinä toimii Pirkanmaan sairaanhoitopiiri. Tutkimuksessa etsitään vastauksia kysymyksiin: ”Minkälaisia taloudellisia vaikutuksia koronapandemiasta on aiheutunut Pirkanmaan sairaanhoitopiirille?”, ”Miten Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on varautunut koronapandemian tuomiin taloudellisiin vaikutuksiin?”, ”Millaista taloudellista tukea valtio on myöntänyt pandemian aikana Pirkanmaan sairaanhoitopiirille ja millä perusteilla?” ja ”Miten valtion koronatukipolitiikan avulla onnistuttiin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin taloudellisten vaikutusten tukemisessa?” Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakennetaan julkistaloustieteen valtionaputeorian varaan. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on parinkymmenen jäsenkunnan omistama kuntayhtymä, jonka vaikutusalueella asuu yli puoli miljoonaa asukasta. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin vastuualueena on erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon palvelujen tuottaminen vaikutusalueen asukkaille. Tutkimuksen teon aikana Pirkanmaan sairaanhoitopiiri on muuttunut Pirkanmaan hyvinvointialueeksi sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen myötä. Kvalitatiivista arviointitutkimusta varten tehtiin kaksi puolistrukturoitua lomakehaastattelua valtionavun myöntäjä- ja saajaosapuolelle. Kerätty haastatteluaineisto analysoitiin litteroinnin jälkeen teoriaohjaavan sisällönanalyysin periaatteita mukaillen. Aineistolähtöiset analyysit korostuvat ensimmäisten tutkimuskysymysten kohdalla, ja teorialähtöisyys korostuu erityisesti viimeisen tutkimuskysymyksen analyysissä. Valtion koronatukipolitiikan onnistumista arvioitiin teorialähtöisillä oikeudenmukaisen valtionapujärjestelmän arviointikriteereillä: Objektiivisuus, neutraalisuus, palkitsevuus ja hallinnollinen toteutettavuus. Koronapandemiasta voidaan nähdä aiheutuneen monenlaisia välittömiä ja välillisiä taloudellisia vaikutuksia Pirkanmaan sairaanhoitopiirille. Suoria välittömiä vaikutuksia aiheuttivat koronapotilaiden hoito ja testaus sekä oman henkilöstön rokottaminen koronapandemiaa vastaan. Välillisiä vaikutuksia aiheuttivat tehdyt tarvikehankinnat, henkilöstön resursointiin liittyvät kulut sekä merkittävimpänä kiireettömän toiminnan lykkäys. Koronapandemian ilmestymisen myötä kehitettiin tietojärjestelmiä ja edistettiin etätyökäytäntöjä. Taloudellisiin vaikutuksiin pyrittiin varautumaan aktiivisen kuluseurannan ja rahoituksellisten varautumiskeinojen avulla. Valtio pyrki taloudellisesti tukemaan sairaanhoitopiirejä poikkeuksellisilla suorilla valtionavustuksilla. Lisäksi kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin tehtiin merkittäviä korotuksia. Suurin osa suorista sairaanhoitopiirien valtionavustuksista jaettiin sairaanhoitopiirien vaikutusalueella asuvien lukumäärän mukaan. Valtion koronatukipolitiikan voidaan arvioida onnistuneen hyvin neutraalisuuden ja palkitsevuuden vaatimusten osalta, mutta objektiivisuuden ja hallinnollisen toteutettavuuden vaatimusten osalta olisi vielä kehitettävää tulevaisuudessa vastaavissa kriisitilanteissa. Valtion koronatukipolitiikka perustui yhteiskunnassa syntyneisiin rahoitustarpeisiin, ja valtionavun saajat hyötyivät valtionapujärjestelmästä merkittävästi koronapandemian aikana. Valtionapujen käsittelyprosessi oli kuitenkin byrokraattinen, mistä aiheutui hetkellisiä maksuvaikeuksia valtionapujen saajille. Lisäksi valtionapujen saajien näkökulmasta valtionavun määrää oli mahdotonta ennustaa. Näin ollen valtion koronatukipolitiikka nähtiin osittain onnistuneena, mutta myös kehitettävää olisi jatkoa ajatellen.