Hallituksen jäsenen esteellisyys osakkeenomistajien suojan näkökulmasta
Pelkonen, Leo (2023)
2023
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202311039390
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202311039390
Tiivistelmä
Osakeyhtiön hallitus voi tehdä yleistoimivaltansa nojalla merkittäviä yhtiötä koskevia päätöksiä, joilla voi olla suuria vaikutuksia yhtiön arvoon, minkä vuoksi hallituksen päätöksenteon asianmukaisuuden varmistaminen on tärkeä intressi. Tarkasteltaessa osakeyhtiön johdon ja omistajien suhdetta agenttiteorian pohjalta voidaan agenttiongelman yhtenä ratkaisuna nähdä osakeyhtiölain esteellisyyssääntely sekä osakeyhtiölain 1:8:n johdon tehtävää koskeva säännös. Esteellisyyssääntelyn tarkoituksena on varmistaa, että johto toimii yhtiön edun mukaisesti oman henkilökohtaisen etunsa sijaan.
Yhtiökäytännössä voi syntyä tilanteita, joissa hallituksen jäsenen henkilökohtainen etu voi asettua ristiriitaan yhtiön edun kanssa. Tällaisia tilanteita varten osakeyhtiölaissa on säädetty muita kuin pörssiyhtiöiden hallituksen jäseniä koskeva OYL 6:4:n esteellisyyssäännös sekä pörssiyhtiön hallituksen jäseniä koskeva 6:4a:n esteellisyyssäännös. Tutkimuksen tarkoituksena on tulkita ja systematisoida esteellisyyssääntelyä kokonaisuutena sekä selvittää, olisiko esteellisyydestä säädettävä nykyistä laajemmin. Laajempaa esteellisyyssääntelyä voidaan perustella osakkeenomistajien suojalla, kun taas väljemmän esteellisyyssääntelyn voidaan katsoa tukevan taloustieteellistä tehokkuutta ja hallitusten päätösvaltaisuuden säilymistä. Esteellisyyssääntelyn voidaan katsoa ilmentävän osakeyhtiön johdon fidusiaarisista velvoitteista erityisesti lojaliteettivelvoitetta, minkä vuoksi myös OYL 1:8:n johdon tehtävään perustuvilla fidusiaarisilla velvoitteilla voi olla esteellisyystilanteissa merkitystä.
Esteellisyyteen sisältyvä itsekontrahointikielto asettaa selkeän raamin esteellisyydelle, mutta käytännössä ongelmia aiheutuu silloin, kun yhtiön edun vastainen intressi on välillinen, eli yhtiön kannalta ristiriitainen etu näyttäisi koituvan kolmannelle osapuolelle, joka on hallituksen jäsentä lähellä oleva taho. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi saman henkilön toimiessa molempien sopimuskumppanien hallituksessa. Lisäksi tulkintaongelmia on aiheuttanut SHRD II -direktiivin kautta syntynyt OYL 6:4a ja sen suhde OYL 6:4:n esteellisyyssäännökseen.
Tutkimuksessa päädytään ehdottamaan osakeyhtiölakiin kahta muutosta, joista toisessa OYL 6:4:n esteellisyyssäännöstä täydennettäisiin kiellolla osallistua sellaisen päätöksen tekemiseen, jonka vastapuolena olevaa yhtiötä päätöksentekijä on oikeutettu edustamaan ja toisessa selkeytettäisiin OYL 6:4:n ja 6:4a:n välistä suhdetta. Tutkimuksessa todettiin myös, ettei lähipiirin määritelmän lisääminen 6:4:n esteellisyyssäännökseen 6:4a:n tavoin vaikuttaisi perustellulta muutokselta osakeyhtiölain tavoitteet ja taloustieteellinen tehokkuus huomioiden.
Yhtiökäytännössä voi syntyä tilanteita, joissa hallituksen jäsenen henkilökohtainen etu voi asettua ristiriitaan yhtiön edun kanssa. Tällaisia tilanteita varten osakeyhtiölaissa on säädetty muita kuin pörssiyhtiöiden hallituksen jäseniä koskeva OYL 6:4:n esteellisyyssäännös sekä pörssiyhtiön hallituksen jäseniä koskeva 6:4a:n esteellisyyssäännös. Tutkimuksen tarkoituksena on tulkita ja systematisoida esteellisyyssääntelyä kokonaisuutena sekä selvittää, olisiko esteellisyydestä säädettävä nykyistä laajemmin. Laajempaa esteellisyyssääntelyä voidaan perustella osakkeenomistajien suojalla, kun taas väljemmän esteellisyyssääntelyn voidaan katsoa tukevan taloustieteellistä tehokkuutta ja hallitusten päätösvaltaisuuden säilymistä. Esteellisyyssääntelyn voidaan katsoa ilmentävän osakeyhtiön johdon fidusiaarisista velvoitteista erityisesti lojaliteettivelvoitetta, minkä vuoksi myös OYL 1:8:n johdon tehtävään perustuvilla fidusiaarisilla velvoitteilla voi olla esteellisyystilanteissa merkitystä.
Esteellisyyteen sisältyvä itsekontrahointikielto asettaa selkeän raamin esteellisyydelle, mutta käytännössä ongelmia aiheutuu silloin, kun yhtiön edun vastainen intressi on välillinen, eli yhtiön kannalta ristiriitainen etu näyttäisi koituvan kolmannelle osapuolelle, joka on hallituksen jäsentä lähellä oleva taho. Tällainen tilanne syntyy esimerkiksi saman henkilön toimiessa molempien sopimuskumppanien hallituksessa. Lisäksi tulkintaongelmia on aiheuttanut SHRD II -direktiivin kautta syntynyt OYL 6:4a ja sen suhde OYL 6:4:n esteellisyyssäännökseen.
Tutkimuksessa päädytään ehdottamaan osakeyhtiölakiin kahta muutosta, joista toisessa OYL 6:4:n esteellisyyssäännöstä täydennettäisiin kiellolla osallistua sellaisen päätöksen tekemiseen, jonka vastapuolena olevaa yhtiötä päätöksentekijä on oikeutettu edustamaan ja toisessa selkeytettäisiin OYL 6:4:n ja 6:4a:n välistä suhdetta. Tutkimuksessa todettiin myös, ettei lähipiirin määritelmän lisääminen 6:4:n esteellisyyssäännökseen 6:4a:n tavoin vaikuttaisi perustellulta muutokselta osakeyhtiölain tavoitteet ja taloustieteellinen tehokkuus huomioiden.