Kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten hoitotyön koulutukseen hakevien halu tehdä sairaanhoitajan työtä
Jokisalo-Natukka, Janika (2023)
2023
Hoitotieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Nursing Science
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202311029365
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202311029365
Tiivistelmä
Maailmanlaajuisen hoitotyöntekijäpulan vuoksi hoitotyön koulutusohjelmiin kohdistuu paineita valita hakijoista ne opiskelijat, jotka todennäköisimmin suoriutuvat opinnoista ja siirtyvät osaksi työelämää. Sairaanhoitajapulan ratkaisemiseksi on lisättävä koulutuspaikkoja, sekä ymmärrettävä, mikä motivoi hoitajia työskentelemään hoitotyön parissa. Haasteellinen työvoimatilanne ja työikäisten eläköityminen edellyttävät työperäisen maahanmuuton lisäämistä Suomessa. Vuonna 2022 suomalaisiin korkeakouluihin pyrki kansainvälisiä opiskelijoita enemmän kuin aiemmin. Sen sijaan suomenkielisiin sairaanhoitajaopintoihin hakevien määrä on laskenut merkittävästi viime vuosina. Tutkimustiedon mukaan kuitenkin lähes kolmasosa vastavalmistuneista sairaanhoitajista arvioi jättävänsä sairaanhoitajan ammatin.
Tämä pro gradu -tutkielma muodostuu julkaisuharkintaan lähetettävästä artikkelikäsikirjoituksesta ”Kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten hoitotyön koulutukseen hakevien halu tehdä sairaanhoitajan työtä” (Jokisalo-Natukka J, Vierula J, Ikonen R & Haavisto E), sekä lisäosasta, jossa käsitellään tutkimuksen taustaa ja arvioidaan tutkimuksessa käytetyn Desire to Work in Nursing -mittarin (DeWoNu) luotettavuutta. Aiempaa tutkimustietoa kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten hakijoiden halusta tehdä sairaanhoitajan työtä ei ole. Tutkimuksen taustassa kuvataan, keitä ovat kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoiset hakijat, mitä hyöytä sairaanhoitajakoulutuksen globalisoitumisella on, millaisia haasteita toisessa maassa opiskelemiseen liittyy, sekä miten kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisia opiskelijoita voidaan tukea opinnoissa. Taustassa käsitellään myös monimuotoisen työvoiman merkitystä sekä opiskelijarekrytointi- ja opiskelijavalintaprosessien kehittämistä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten hoitotyön koulutusohjelmiin hakevien halua tehdä sairaanhoitajan työtä ja selvittää siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimusaineisto (n=248) kerättiin sähköisellä verkkokyselyllä ammattikorkeakoulujen uasinfo.fi -sivustolla kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisilta hakijoilta tammikuussa 2023 ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Vastaajista 86% haki parhaillaan hoitotyön koulutuksiin. Hieman yli puolet oli naisia ja lähes puolet asui Afrikassa. Alle 10% vastaajista asui aineistonkeruun hetkellä Suomessa.
Vastaajien halua tehdä sairaanhoitajan työtä mittaavan, aiemmin kehitetyn DeWoNu-mittarin (Desire to Work in Nursing) väittämien keskiarvot vaihtelivat välillä 3.07–3.90 (vaihteluväli 1–4) mittarin jokaisella neljällä osa-alueella (työn luonne, uramahdollisuudet, soveltuvuus hoitotyöhön, aikaisemmat kokemukset). Haluun tehdä sairaanhoitajan työtä oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä vastaajan asuinmaanosa ja äidinkieli. Sen sijaan haluun tehdä sairaanhoitajan työtä ei ollut yhteydessä vastaajan sukupuoli, kansalaisuus, aiempi hoitotyön koulutus tai käsitys sairaanhoitajan työstä. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää hoitotyön koulutusten opiskelijarekrytoinnissa sekä hoitotyön koulutusohjelmien kehittämisessä. Sellaisten opiskelijoiden tunnistaminen, jotka ovat vaarassa keskeyttää opinnot, on erittäin tärkeää taloudellisesti ja työvoiman säilyttämiseksi jo opiskelijavalintaprosessissa.
Tämä pro gradu -tutkielma muodostuu julkaisuharkintaan lähetettävästä artikkelikäsikirjoituksesta ”Kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten hoitotyön koulutukseen hakevien halu tehdä sairaanhoitajan työtä” (Jokisalo-Natukka J, Vierula J, Ikonen R & Haavisto E), sekä lisäosasta, jossa käsitellään tutkimuksen taustaa ja arvioidaan tutkimuksessa käytetyn Desire to Work in Nursing -mittarin (DeWoNu) luotettavuutta. Aiempaa tutkimustietoa kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten hakijoiden halusta tehdä sairaanhoitajan työtä ei ole. Tutkimuksen taustassa kuvataan, keitä ovat kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoiset hakijat, mitä hyöytä sairaanhoitajakoulutuksen globalisoitumisella on, millaisia haasteita toisessa maassa opiskelemiseen liittyy, sekä miten kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisia opiskelijoita voidaan tukea opinnoissa. Taustassa käsitellään myös monimuotoisen työvoiman merkitystä sekä opiskelijarekrytointi- ja opiskelijavalintaprosessien kehittämistä.
Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisten hoitotyön koulutusohjelmiin hakevien halua tehdä sairaanhoitajan työtä ja selvittää siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Tutkimusaineisto (n=248) kerättiin sähköisellä verkkokyselyllä ammattikorkeakoulujen uasinfo.fi -sivustolla kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoisilta hakijoilta tammikuussa 2023 ja analysoitiin tilastollisin menetelmin. Vastaajista 86% haki parhaillaan hoitotyön koulutuksiin. Hieman yli puolet oli naisia ja lähes puolet asui Afrikassa. Alle 10% vastaajista asui aineistonkeruun hetkellä Suomessa.
Vastaajien halua tehdä sairaanhoitajan työtä mittaavan, aiemmin kehitetyn DeWoNu-mittarin (Desire to Work in Nursing) väittämien keskiarvot vaihtelivat välillä 3.07–3.90 (vaihteluväli 1–4) mittarin jokaisella neljällä osa-alueella (työn luonne, uramahdollisuudet, soveltuvuus hoitotyöhön, aikaisemmat kokemukset). Haluun tehdä sairaanhoitajan työtä oli tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä vastaajan asuinmaanosa ja äidinkieli. Sen sijaan haluun tehdä sairaanhoitajan työtä ei ollut yhteydessä vastaajan sukupuoli, kansalaisuus, aiempi hoitotyön koulutus tai käsitys sairaanhoitajan työstä. Tutkimuksessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää hoitotyön koulutusten opiskelijarekrytoinnissa sekä hoitotyön koulutusohjelmien kehittämisessä. Sellaisten opiskelijoiden tunnistaminen, jotka ovat vaarassa keskeyttää opinnot, on erittäin tärkeää taloudellisesti ja työvoiman säilyttämiseksi jo opiskelijavalintaprosessissa.