Oikealla tavalla läsnä: Miten tulkit voivat rakentaa turvallista tilaa mielenterveystulkkauksessa
Lahdenpohja, Mila (2023)
Lahdenpohja, Mila
2023
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-16
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202311019346
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202311019346
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitetään, millaisia keinoja tulkit kertovat käyttävänsä turvallisen tilan edistämiseksi mielenterveystulkkauksessa. Viimeaikaisten kriisien myötä tulkatun mielenterveyden hoidon tarve on kasvussa myös Suomessa, minkä vuoksi on tärkeää, että hoidossa toimivat ammattilaiset osaavat toimia vastuullisesti ja ammattimaisesti. Mielenterveyden hoidon onnistumisen kannalta erityisen tärkeä on osapuolten välille muodostuva hoitosuhde. Hoitosuhteen kannalta puolestaan on tärkeää, että osapuolet kykenevät luomaan turvallisen tilan, jossa asiakas pystyy ilmaisemaan tunteitaan ja ajatuksiaan vapaasti. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitä tulkit pystyvät osaltaan tekemään tämän turvallisen tilan luomiseksi.
Hoitosuhteen ja turvallisen tilan luomiseen tarvitaan empatiaa. Tulkin empatia on kuitenkin osoittautunut tulkkausalalla kiistanalaiseksi aiheeksi. Tulkkauksen tutkimus on pitkään keskittynyt siihen, kuinka aktiivisen roolin tulkki saa tulkkaustilanteessa ottaa. Tämä kysymyksenasettelu on tarjonnut tulkille kahta mahdollista roolia: mekaanisen ja tilanteeseen osallistumattoman tulkin tai vuorovaikuttavan ja aktiivisen tulkin roolia. Tutkimusten mukaan mielenterveyden hoidossa on tärkeää, että tulkki omaksuu tilanteessa aktiivisen ja vuorovaikuttavan roolin. Tulkkien toimintaa määrittävän ammattisäännöstön katsotaan kuitenkin painottavan pääasiassa tulkin mekaanisempaa roolia, minkä vuoksi myös tulkin osoittama empatia nähdään usein negatiivisessa valossa. Tutkimuksen tuloksista kävi kuitenkin ilmi, että tulkin on mahdollista osoittaa empatiaa ja rakentaa turvallista tilaa mielenterveystulkkaustilanteessa toimimatta ammattisäännöstön ohjeistusten vastaisesti.
Tutkimuksen aineisto koostuu kuuden mielenterveyden hoidossa tulkkaavan tulkin haastattelusta. Kaikki aineiston tulkit olivat koulutettuja. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina etähaastatteluina Teamsin välityksellä, ja haastattelumateriaali analysoitiin temaattisen analyysin avulla. Tulkkien kuvaamat turvallisen tilan edistämisen keinot jakautuivat analyysissä kolmeen teemaan: tulkkien luotettavuuteen ammattilaisina, tulkkien kykyyn välittää viestiä osapuolten välillä sekä tulkkien kykyyn toimia tilanteissa turvallista tilaa tukevalla tavalla silloinkin, kun kokevat tilanteen tavalla tai toisella haastavaksi. Lisäksi tulkit kuvasivat suhtautumistaan tilanteen muihin osapuoliin tilanteen mukaan muuttuvana, mikä tukee ajatusta siitä, ettei tulkeilla ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia tulkkaustilanteissa. Lisää tutkimusta tarvitaan kuitenkin eri ammattikuntien välisestä yhteistyöstä, tulkin tunteiden ja empatian säätelystä sekä turvallisen tilan rakentumisesta muissakin tulkkausympäristöissä.
Hoitosuhteen ja turvallisen tilan luomiseen tarvitaan empatiaa. Tulkin empatia on kuitenkin osoittautunut tulkkausalalla kiistanalaiseksi aiheeksi. Tulkkauksen tutkimus on pitkään keskittynyt siihen, kuinka aktiivisen roolin tulkki saa tulkkaustilanteessa ottaa. Tämä kysymyksenasettelu on tarjonnut tulkille kahta mahdollista roolia: mekaanisen ja tilanteeseen osallistumattoman tulkin tai vuorovaikuttavan ja aktiivisen tulkin roolia. Tutkimusten mukaan mielenterveyden hoidossa on tärkeää, että tulkki omaksuu tilanteessa aktiivisen ja vuorovaikuttavan roolin. Tulkkien toimintaa määrittävän ammattisäännöstön katsotaan kuitenkin painottavan pääasiassa tulkin mekaanisempaa roolia, minkä vuoksi myös tulkin osoittama empatia nähdään usein negatiivisessa valossa. Tutkimuksen tuloksista kävi kuitenkin ilmi, että tulkin on mahdollista osoittaa empatiaa ja rakentaa turvallista tilaa mielenterveystulkkaustilanteessa toimimatta ammattisäännöstön ohjeistusten vastaisesti.
Tutkimuksen aineisto koostuu kuuden mielenterveyden hoidossa tulkkaavan tulkin haastattelusta. Kaikki aineiston tulkit olivat koulutettuja. Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina etähaastatteluina Teamsin välityksellä, ja haastattelumateriaali analysoitiin temaattisen analyysin avulla. Tulkkien kuvaamat turvallisen tilan edistämisen keinot jakautuivat analyysissä kolmeen teemaan: tulkkien luotettavuuteen ammattilaisina, tulkkien kykyyn välittää viestiä osapuolten välillä sekä tulkkien kykyyn toimia tilanteissa turvallista tilaa tukevalla tavalla silloinkin, kun kokevat tilanteen tavalla tai toisella haastavaksi. Lisäksi tulkit kuvasivat suhtautumistaan tilanteen muihin osapuoliin tilanteen mukaan muuttuvana, mikä tukee ajatusta siitä, ettei tulkeilla ole vain yhtä oikeaa tapaa toimia tulkkaustilanteissa. Lisää tutkimusta tarvitaan kuitenkin eri ammattikuntien välisestä yhteistyöstä, tulkin tunteiden ja empatian säätelystä sekä turvallisen tilan rakentumisesta muissakin tulkkausympäristöissä.
