Affektiiviset tekijät ja oppijan halukkuus puhua vieraalla kielellä: Systemaattinen kirjallisuuskatsaus affektiivisista tekijöistä ja vieraalla kielellä puhumisesta luokkaympäristössä.

Abstract

Maailman kansainvälistyessä vieraiden kielten osaamisen ja suullisen kielitaidon merkitys ovat korostuneet. Vieraan kielen oppiminen ei kuitenkaan ole yksinkertaista ja erilaisten kognitiivisten ja väestötieteellisten tekijöiden lisäksi siihen ovat yhteydessä myös affektiiviset tekijät, joilla viitataan ihmisten toimintaa ohjaaviin tunteisiin ja mielialoihin. Vieraan kielen oppiminen on myös yksilöllistä ja oppijoiden välillä on eroja muun muassa siinä, kuinka halukkaita he ovat käyttämään kohdekieltä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on perehtyä tarkemmin affektiivisten tekijöiden ja vieraalla kielellä puhumisen väliseen yhteyteen tarkastelemalla aihepiiriin liittyviä aiempia tutkimuksia. Tutkimuksella pyritään kartoittamaan, mitkä affektiiviset tekijät ovat nousseet aiemmissa tutkimuksissa esille ja millä tavoin näiden tekijöiden on huomattu olevan yhteydessä vieraan kielen kommunikointihalukkuuteen luokkahuoneympäristössä. Tutkimuksessa halutaan myös kartoittaa sitä, millaisiin kohderyhmiin aiemmat tutkimukset ovat keskittyneet. Tutkimus toteutettiin systemaattisena kirjallisuuskatsauksena ja aineiston luokittelussa apuna käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysia. Tutkimusaineisto kerättiin kahdesta tietokannasta ja hakuprosessissa hyödynnettiin ja sovellettiin Finkin mallia. Hakuprosessin myötä tähän kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 12 kansainvälistä ja vertaisarvioitua tutkimusartikkelia, joissa käsitellään eri näkökulmista affektiivisia tekijöitä ja vieraan kielen oppijoiden halukkuutta tai haluttomuutta puhua kohdekielellä. Tarkastelluista tutkimuksista nousee esille kuusi affektiivista tekijää (kieliahdistus, motivaatio, itsevarmuus, tunteet, asenteet ja pidättyväisyys), joiden voidaan todeta olevan yhteydessä oppijan kommunikointihalukkuuteen sekä toistensa että erilaisten sosiaalisten, henkilökohtaisten ja oppimistilanteeseen liittyvien tekijöiden kautta. Tutkimuksien kohderyhmät olivat taas luokiteltavissa demografisten tekijöiden perusteella viiteen luokkaan, jotka ovat osallistujien kotimaa, sukupuoli, ikä, koulutusaste sekä opinnot. Tämä tutkimus osoittaa muun muassa sen, että affektiiviset tekijät ovat yhteydessä vieraan kielen kommunikointihalukkuuteen monien erilaisten tekijöiden kautta ja että niiden kokonaisvaltainen huomioiminen osana opetusta tukee oppijoiden vieraan kielen oppimista sekä halua ja uskallusta käyttää vierasta kieltä.