Ammatillisen opinto-ohjaajankoulutuksen valintakurssi opiskelijoiden valintatapana: Tutkimus Tampereen ammatillisen opettajakorkeakoulun uudenlaisen valintamenettelyn tuloksista ja hakijoiden näkemyksistä

Abstract

Tutkimuksessa tarkasteltiin ammatillisen opinto-ohjaajankoulutuksen opiskelijavalintauudistusta, jonka keskeisinä tavoitteina on selkeyttää valintaprosessia ja tehdä siitä vähemmän kuormittava hakijoille ja korkeakouluille sekä samalla saada koulutukseen hyviä, alalle soveltuvia opiskelijoita erilaisilla taustoilla. Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu pilotoi uutta valintatapaa ammatilliseen opinto-ohjaajankoulutukseen kevään 2023 haussa. Hakijalle uudistus käytännössä tarkoitti sekä valintatavan että osittain myös valintaperusteiden muuttumista. Työkokemukseen ja aiemmin suoritettuihin ohjausalan koulutuksiin perustuvan valtakunnallisen hakupisteytysvalinnan sijaan hakijat suorittivat valintakurssin verkko-opintoina. Parhaiten menestyneet valittiin koulutukseen.

Tutkimus oli monimetodinen tutkimus, jossa oli kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa analysoitiin rekisteriaineiston pohjalta koulutukseen hakeneiden ja valittujen profiileja. Erityisesti haluttiin selvittää, miten vuonna 2023 uusimuotoisella valinnalla hakeneiden ja valittujen profiilit muuttuivat edellisiin vuosiin nähden. Taustaominaisuuksia olivat ikä, sukupuoli, äidinkieli, kansalaisuus ja koulutus. Tutkimuksessa tuotettiin kuvailevaa tietoa hakijoista ja valituista opiskelijoista vuosina 2020–2023.

Tutkimuksen toista osaa varten tehtiin kyselytutkimus uudella valintatavalla koulutukseen hakeutuneille. Kyselyllä haluttiin selvittää hakijoiden näkemys (kokemukset ja kehittämisehdotukset) valintakurssista ammatillisen opinto-ohjaajankoulutuksen valintatapana. Aineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Rekisteriaineiston analyysin tulokset osoittivat, että valintakurssi kiinnosti hakijoita. Hakijoiden määrä nousi verrattain paljon edellisistä vuosista. Hakijat tulivat pääosin samoista taustoista kuin aiemmin, mutta koulutukseen valittujen keski-ikä laski jopa kymmenellä vuodella. Toinen muutos liittyi koulutustaustaan. Yhä useampi valituista oli suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ja opettajan pedagogiset opinnot yliopistossa.

Kyselytutkimuksen tulosten perusteella uuden valintatavan vahvuutena pidettiin mahdollisuutta päästä koulutukseen ilman aiempaa ohjausalan työkokemusta ja koulutuksia. Uusia valintaperusteita pidettiin hakijoille tasa-arvoisina ja yhtäläisinä. Valintakurssin sisältö ja opintoihin ohjaava luonne arvioitiin hyödylliseksi. Kokonaisuudessaan valintakurssia pidettiin hyvänä tapana valita opiskelijat, mutta toteutus kaipaa jatkokehittämistä. Kritiikkiä esitettiin valintakurssilla käytetyistä arviointimenetelmistä, jotka samalla toimivat opintojakson oppimistehtävinä. Merkittäväksi tutkimuslöydökseksi nousi tähän valintatapaan liittyvä jännite oppimisprosessin ja valinnan tavoitteiden välillä, mikä tulisi jatkossa ratkaista.

Opiskelijavalintauudistukselle asetettujen tavoitteiden toteutumista on syytä arvioida jatkotutkimuksissa analysoimalla valintatavan toimivuutta sekä uudistuksen vaikutuksia opetuksen suunnitteluun, opiskelijoiden osaamisen kehittymiseen opintojen aikana sekä opiskelijoiden työllistymiseen ohjausalan tehtäviin.

Tutkimuksen toimeksiantajana oli Tampereen ammattikorkeakoulu.