Poliisien kokemat relationaaliset jännitteet poliisin ja asiakkaan välisessä vuorovaikutussuhteessa
Paananen, Janina (2023)
Paananen, Janina
2023
Viestinnän maisteriohjelma - Master's Programme in Speech Communication
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-24
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202311019327
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202311019327
Tiivistelmä
Poliisi on toimivan yhteiskunnan peruspilarin, turvallisuuden, ylläpitäjä. Suurin osa poliisin tekemästä työstä turvallisten olojen takaamiseksi tänään ja tulevaisuudessa toteutuu vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Poliisin ja asiakkaan välinen vuorovaikutussuhde muodostuu siten keskeiseksi tekijäksi toimivan yhteiskunnan perustalle. Institutionaalisia ammatillisia vuorovaikutussuhteita tutkiessa on huomattu niiden olevan luontaisesti jännitteisiä esimerkiksi niiden korkean epäsymmetrisyyden vuoksi. Poliisin ammatillisen roolin voidaankin nähdä sisältävän keskenään ristiriitaisia odotuksia ja velvollisuuksia, jotka voivat nostaa esiin jännitteitä vuorovaikutussuhteissa asiakkaiden kanssa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, millaisia relationaalisia jännitteitä poliisi-asiakas-vuorovaikutussuhteissa ilmenee ja siten lisätä ymmärrystä poliisien professionaalisista vuorovaikutussuhteista. Tutkimuksen tutkimusongelmaksi muodostui, millaisia relationaalisia jännitteitä poliisit kokevat vuorovaikutussuhteissaan asiakkaiden kanssa ja miten he pyrkivät hallitsemaan niitä.
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä paikallispoliisin kenttätyötä tekevää poliisia. Haastattelut toteutettiin avoimen teemahaastattelun menetelmällä, jossa keskityttiin poliisien merkityksellisiksi nostamiin kokemuksiin asiakasvuorovaikutussuhteista. Motivoituneet ja tutkimuksen aiheesta kiinnostuneet haastateltavat edustivat monipuolista joukkoa poliiseja erilaisista uravaiheista ympäri Suomen. Haastatteluilla kerätty aineisto analysoitiin relationaalisen dialektiikan teorian ohjaamana ja teema-analyysiä soveltaen.
Tutkimuksen tulokset vastasivat aiempaa tutkimusta relationaalisista jännitteistä ja niiden hallinnasta. Poliisi-asiakas-vuorovaikutussuhteista oli tunnistettavissa samanlaisia jännitteitä, kuin muistakin professionaalisista vuorovaikutussuhteista. Poliisien kokemat jännitteet jaettiin neljään pääjännitepariin, joita olivat läheisyys-etäisyys, tunteet-professionaalisuus, ennakoimattomuus-kontrolli sekä vilpittömyys-epäily. Jännitteet ilmenivät vuorovaikutussuhteissa tasapainotteluna erilaisina vuorovaikutussuhteessa toimimisen mahdollisuuksien välillä, kuten mukautumisena ja eriytymisenä tai itsestä kertomisena ja yksityisyyden suojelemisena. Poliisien käyttämät jännitteiden hallinnan keinot puolestaan jaettiin kahtia, suhteen sisäisiin ja ulkoisiin keinoihin. Suhteen sisäisiin keinoihin kuuluivat yhteyden luominen asiakkaaseen, rauhallinen kohtaaminen sekä tuen ja välittämisen osoittaminen. Näiden keinojen pohjalta havaittiin, että poliisit pyrkivät asiakassuhteissaan vahvistamaan jänniteparin toista ääripäätä. Suhteen ulkoisilla keinoilla poliisit pyrkivät puolestaan tukemaan omaa ammatillista työskentelyä sekä työssä jaksamista, mikä heijastui jännitteiden hallintaan. Näitä keinoja olivat ammattiroolin vahvistaminen, työminän erottaminen vapaa-ajan minästä sekä työyhteisöön ja työpariin tukeutuminen. Tutkimus avaa uudenlaisen näkökulman poliisityön vuorovaikutukseen ja sen merkitykseen osana yhteiskuntaa sekä laajentaa aiempaa tutkimuskenttää professionaalisista vuorovaikutussuhteista. Tutkimustulokset tarjoavat tietoa poliisien tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen työskentelyn sekä koulutuksen kehittämisen tueksi.
Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jonka aineisto kerättiin haastattelemalla kymmentä paikallispoliisin kenttätyötä tekevää poliisia. Haastattelut toteutettiin avoimen teemahaastattelun menetelmällä, jossa keskityttiin poliisien merkityksellisiksi nostamiin kokemuksiin asiakasvuorovaikutussuhteista. Motivoituneet ja tutkimuksen aiheesta kiinnostuneet haastateltavat edustivat monipuolista joukkoa poliiseja erilaisista uravaiheista ympäri Suomen. Haastatteluilla kerätty aineisto analysoitiin relationaalisen dialektiikan teorian ohjaamana ja teema-analyysiä soveltaen.
Tutkimuksen tulokset vastasivat aiempaa tutkimusta relationaalisista jännitteistä ja niiden hallinnasta. Poliisi-asiakas-vuorovaikutussuhteista oli tunnistettavissa samanlaisia jännitteitä, kuin muistakin professionaalisista vuorovaikutussuhteista. Poliisien kokemat jännitteet jaettiin neljään pääjännitepariin, joita olivat läheisyys-etäisyys, tunteet-professionaalisuus, ennakoimattomuus-kontrolli sekä vilpittömyys-epäily. Jännitteet ilmenivät vuorovaikutussuhteissa tasapainotteluna erilaisina vuorovaikutussuhteessa toimimisen mahdollisuuksien välillä, kuten mukautumisena ja eriytymisenä tai itsestä kertomisena ja yksityisyyden suojelemisena. Poliisien käyttämät jännitteiden hallinnan keinot puolestaan jaettiin kahtia, suhteen sisäisiin ja ulkoisiin keinoihin. Suhteen sisäisiin keinoihin kuuluivat yhteyden luominen asiakkaaseen, rauhallinen kohtaaminen sekä tuen ja välittämisen osoittaminen. Näiden keinojen pohjalta havaittiin, että poliisit pyrkivät asiakassuhteissaan vahvistamaan jänniteparin toista ääripäätä. Suhteen ulkoisilla keinoilla poliisit pyrkivät puolestaan tukemaan omaa ammatillista työskentelyä sekä työssä jaksamista, mikä heijastui jännitteiden hallintaan. Näitä keinoja olivat ammattiroolin vahvistaminen, työminän erottaminen vapaa-ajan minästä sekä työyhteisöön ja työpariin tukeutuminen. Tutkimus avaa uudenlaisen näkökulman poliisityön vuorovaikutukseen ja sen merkitykseen osana yhteiskuntaa sekä laajentaa aiempaa tutkimuskenttää professionaalisista vuorovaikutussuhteista. Tutkimustulokset tarjoavat tietoa poliisien tehokkaan ja tarkoituksenmukaisen työskentelyn sekä koulutuksen kehittämisen tueksi.