Julkaisuprosessin kehitys ketterässä ohjelmistoprojektissa: Julkaisumallin kehitys ja arviointi
Paksunen, Jonna (2023)
Paksunen, Jonna
2023
Tietojenkäsittelyopin maisteriohjelma - Master's Programme in Computer Science
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310319316
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310319316
Tiivistelmä
Ketterän kehityksen ohjelmistoprojekteissa oleellista on jatkuva arvonluonti asiakkaalle. Arvonluonti toteutetaan toimittamalla uusia ominaisuuksia tehokkaasti ja laadukkaasti asiakkaan saataville, sekä varmistamalla, että projektissa kehitetään oikeita ominaisuuksia oikeaan aikaan. Nämä toimet vaativat onnistuakseen tarkasti määritellyn ja toimivan prosessin kehityksestä tuotantojulkaisuun asti.
Kompleksisissa ja laajoissa ohjelmistoprojekteissa laadun varmistaminen, priorisointi, testaus, ja ohjelmistoversioiden julkaisu ovat ensisijaisen tärkeitä projektin onnistumisen kannalta, mutta ne ovat myös haastavia toteuttaa. Usein kaikissa näissä osa-alueissa esiintyykin ongelmia. Tarkkaan määritelty prosessi, joka ottaa huomioon ketterän kehityksen periaatteet ja projektin ongelmakohdat, voi osaltaan tukea arvonluontia asiakkaalle.
Tämän tutkielman tarkoituksena on arvioida uutta julkaisumallia tapausesimerkkiprojektin avulla. Esimerkkinä käytetään julkishallinnollisen organisaation tilaamaa tietojärjestelmäprojektia, jossa siirryttiin käyttämään uutta julkaisumallia. Projektin alkuperäisessä julkaisuprosessissa koettiin olevan liikaa puutteita, jotka aiheuttivat ongelmia projektin aikatauluun ja laatuun. Tutkielmassa arvioidaan tapausesimerkkiprojektin julkaisuprosessin ongelmakohtia ja uuden julkaisumallin käyttöönoton vaikutuksia havaittuihin ongelmakohtiin. Arviointitapoina käytettiin projektin sisäisen dokumentaation analysointia ja projektin työntekijöille suunnattua kyselytutkimusta mallin vaikutuksista.
Tutkielman tuloksena saatiin tietoa mallin käyttöönoton onnistumisesta ja vaikutuksista projektin ongelmiin, sekä mallin jatkokehitysmahdollisuuksista. Suurimmat haasteet mallin käyttöönotossa liittyivät viestintään ja projektin sidosryhmien sitoutumiseen mallin periaatteisiin. Käyttöönoton haasteista huolimatta parannuksia havaittiin projektin ennustettavuudessa ja tuotosten laadussa. Tuotantopäivitysten hallintaan vaikutukset jäivät tarkastelujaksolla kohtalaisiksi. Tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä, mutta ne havainnollistavat aikataulukriittisten ja kompleksisten julkishallinnon tilaamien tietojärjestelmäprojektien prosessien haasteita, sekä miten haasteita voidaan tunnistaa ja miten niihin voidaan puuttua.
Kompleksisissa ja laajoissa ohjelmistoprojekteissa laadun varmistaminen, priorisointi, testaus, ja ohjelmistoversioiden julkaisu ovat ensisijaisen tärkeitä projektin onnistumisen kannalta, mutta ne ovat myös haastavia toteuttaa. Usein kaikissa näissä osa-alueissa esiintyykin ongelmia. Tarkkaan määritelty prosessi, joka ottaa huomioon ketterän kehityksen periaatteet ja projektin ongelmakohdat, voi osaltaan tukea arvonluontia asiakkaalle.
Tämän tutkielman tarkoituksena on arvioida uutta julkaisumallia tapausesimerkkiprojektin avulla. Esimerkkinä käytetään julkishallinnollisen organisaation tilaamaa tietojärjestelmäprojektia, jossa siirryttiin käyttämään uutta julkaisumallia. Projektin alkuperäisessä julkaisuprosessissa koettiin olevan liikaa puutteita, jotka aiheuttivat ongelmia projektin aikatauluun ja laatuun. Tutkielmassa arvioidaan tapausesimerkkiprojektin julkaisuprosessin ongelmakohtia ja uuden julkaisumallin käyttöönoton vaikutuksia havaittuihin ongelmakohtiin. Arviointitapoina käytettiin projektin sisäisen dokumentaation analysointia ja projektin työntekijöille suunnattua kyselytutkimusta mallin vaikutuksista.
Tutkielman tuloksena saatiin tietoa mallin käyttöönoton onnistumisesta ja vaikutuksista projektin ongelmiin, sekä mallin jatkokehitysmahdollisuuksista. Suurimmat haasteet mallin käyttöönotossa liittyivät viestintään ja projektin sidosryhmien sitoutumiseen mallin periaatteisiin. Käyttöönoton haasteista huolimatta parannuksia havaittiin projektin ennustettavuudessa ja tuotosten laadussa. Tuotantopäivitysten hallintaan vaikutukset jäivät tarkastelujaksolla kohtalaisiksi. Tulokset eivät ole suoraan yleistettävissä, mutta ne havainnollistavat aikataulukriittisten ja kompleksisten julkishallinnon tilaamien tietojärjestelmäprojektien prosessien haasteita, sekä miten haasteita voidaan tunnistaa ja miten niihin voidaan puuttua.