Huoltoliiketoiminnan tehokkuuden ja huollon ohjausjärjestelmän kehitystarpeet
Lamminen, Anssi (2023)
2023
Tuotantotalouden DI-ohjelma - Master's Programme in Industrial Engineering and Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310319315
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310319315
Tiivistelmä
Jälkimarkkinapalvelut ja niitä tuottavat huolto-organisaatiot ovat viime vuosikymmenien saatossa kasvattaneet merkitystään globaalissa taloudessa. Hyvänä esimerkkinä huoltoliiketoiminnan merkityksestä yritykselle voidaan pitää hissiyhtiö Koneen tarinaa, jossa merkittävä osuus yhtiön liikevaihdosta kertyy huolto- ja modernisaatioliiketoiminnasta.
Huoltoliiketoiminnan tehokkuuden mittaamiseen on aiemmassa tutkimuksessa tunnistettu erilaisia mittaristoja ja tehokkuutta voidaan mitata esimerkiksi liikevaihtoon, asiakas- tai henkilöstötyytyväisyyteen perustuvia mittaristoja. Huollon ohjausjärjestelmien on aiemmassa tutkimuksessa todettu tuottavan hyötyjä huoltoliiketoimintaan muun muassa tietojen saavutettavuuden ja älykkäiden ratkaisujen tuottomahdollisuuksien myötä.
Tässä diplomityössä tutkitaan suomalaisen yksityisomisteisen pk-yrityksen haasteita yritysten välisen huoltoliiketoiminnan tehokkuudessa ja etsitään vastauksia koettuihin haasteisiin. Vastauksia haasteisiin pyritään löytämään organisaation käytettävissä olevista resursseista sekä huollon ohjausjärjestelmän tuottamista mahdollisuuksista.
Työ jakaantuu kahteen osaan. Kirjallisuustutkimuksessa tutustutaan aiempaan tutkimukseen yritysten välisestä huoltoliiketoiminnasta, huoltoliiketoiminnan tehokkuudesta sekä huollon ohjausjärjestelmistä. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutetaan tapaustutkimuksena ja tutkimustulokset perustuvat huolto-organisaation asiakasrajapinnassa toimivien huoltoteknikoiden haastatteluihin sekä heille järjestettyyn työpajaan.
Tutkimuksen perusteella havaittiin, että suurimmat haasteet kohdeyrityksen huoltoliiketoiminnan tehokkuudessa liittyvät huolto-organisaation rakenteeseen ja resursseihin. Huolto-organisaation rakenne ja henkilöstön roolit eivät olleet selvillä kaikille huolto-organisaation jäsenille. Huolto-organisaation resurssien riittävyys ja kohdistaminen osoittautuivat myös haasteeksi. Lisäksi huoltosuoritteiden kirjaamisen todettiin olevan merkittävä haaste huolto-organisaation tehokkuudelle.
Tutkimuksen perusteella yrityksen on mahdollista kasvattaa huoltoliiketoiminnan tehokkuutta määrittelemällä huolto-organisaation rakenne sekä huolto-organisaation henkilöstön vastuut ja valtuudet tarkasti. Lisäksi yrityksen tulee tarkastella huolto-organisaation resurssien riittävyyttä ja kohdistamista tehokkaan toiminnan mahdollistamiseksi. Huollon ohjausjärjestelmän avulla yrityksen on mahdollista kasvattaa huolto-organisaation tehokkuutta huoltosuoritteiden kirjaamista yksinkertaistamalla sekä resurssien kohdistamismahdollisuuksia kasvattamalla. Tutkimuksen perusteella määritettiin lisäksi yrityksen huolto-organisaation asiakasrajapinnassa toimivien huoltoteknikoiden näkökulmasta tärkeimmät tarpeet huollon ohjausjärjestelmälle.
Jatkotutkimusta tämän tutkimuksen perusteella tarvitaan huollon ohjausjärjestelmien ominaisuuksista ja siitä, millaisille huollon ohjausjärjestelmän sisällöille ja ominaisuuksille erilaisissa huolto-organisaatioissa koetaan tarvetta. Jatkotutkimusta tarvitaan myös huolto-organisaatioiden asiakasrajapinnassa toimivan huoltohenkilöstön ja yritysjohdon välisten näkemyserojen selvittämiseen työn tehokkuudesta sekä kaikkia huoltoliiketoiminnan osapuolia palvelevien tehokkuusmittaristojen laatimisesta.
Huoltoliiketoiminnan tehokkuuden mittaamiseen on aiemmassa tutkimuksessa tunnistettu erilaisia mittaristoja ja tehokkuutta voidaan mitata esimerkiksi liikevaihtoon, asiakas- tai henkilöstötyytyväisyyteen perustuvia mittaristoja. Huollon ohjausjärjestelmien on aiemmassa tutkimuksessa todettu tuottavan hyötyjä huoltoliiketoimintaan muun muassa tietojen saavutettavuuden ja älykkäiden ratkaisujen tuottomahdollisuuksien myötä.
Tässä diplomityössä tutkitaan suomalaisen yksityisomisteisen pk-yrityksen haasteita yritysten välisen huoltoliiketoiminnan tehokkuudessa ja etsitään vastauksia koettuihin haasteisiin. Vastauksia haasteisiin pyritään löytämään organisaation käytettävissä olevista resursseista sekä huollon ohjausjärjestelmän tuottamista mahdollisuuksista.
Työ jakaantuu kahteen osaan. Kirjallisuustutkimuksessa tutustutaan aiempaan tutkimukseen yritysten välisestä huoltoliiketoiminnasta, huoltoliiketoiminnan tehokkuudesta sekä huollon ohjausjärjestelmistä. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutetaan tapaustutkimuksena ja tutkimustulokset perustuvat huolto-organisaation asiakasrajapinnassa toimivien huoltoteknikoiden haastatteluihin sekä heille järjestettyyn työpajaan.
Tutkimuksen perusteella havaittiin, että suurimmat haasteet kohdeyrityksen huoltoliiketoiminnan tehokkuudessa liittyvät huolto-organisaation rakenteeseen ja resursseihin. Huolto-organisaation rakenne ja henkilöstön roolit eivät olleet selvillä kaikille huolto-organisaation jäsenille. Huolto-organisaation resurssien riittävyys ja kohdistaminen osoittautuivat myös haasteeksi. Lisäksi huoltosuoritteiden kirjaamisen todettiin olevan merkittävä haaste huolto-organisaation tehokkuudelle.
Tutkimuksen perusteella yrityksen on mahdollista kasvattaa huoltoliiketoiminnan tehokkuutta määrittelemällä huolto-organisaation rakenne sekä huolto-organisaation henkilöstön vastuut ja valtuudet tarkasti. Lisäksi yrityksen tulee tarkastella huolto-organisaation resurssien riittävyyttä ja kohdistamista tehokkaan toiminnan mahdollistamiseksi. Huollon ohjausjärjestelmän avulla yrityksen on mahdollista kasvattaa huolto-organisaation tehokkuutta huoltosuoritteiden kirjaamista yksinkertaistamalla sekä resurssien kohdistamismahdollisuuksia kasvattamalla. Tutkimuksen perusteella määritettiin lisäksi yrityksen huolto-organisaation asiakasrajapinnassa toimivien huoltoteknikoiden näkökulmasta tärkeimmät tarpeet huollon ohjausjärjestelmälle.
Jatkotutkimusta tämän tutkimuksen perusteella tarvitaan huollon ohjausjärjestelmien ominaisuuksista ja siitä, millaisille huollon ohjausjärjestelmän sisällöille ja ominaisuuksille erilaisissa huolto-organisaatioissa koetaan tarvetta. Jatkotutkimusta tarvitaan myös huolto-organisaatioiden asiakasrajapinnassa toimivan huoltohenkilöstön ja yritysjohdon välisten näkemyserojen selvittämiseen työn tehokkuudesta sekä kaikkia huoltoliiketoiminnan osapuolia palvelevien tehokkuusmittaristojen laatimisesta.