Arkikokemuksen ylevöittäminen : tapaustutkimus suomalaisessa perinnepihapiirissä
Filander, Pirkka (2023)
Filander, Pirkka
2023
Arkkitehdin tutkinto-ohjelma - Master's Programme in Architecture
Rakennetun ympäristön tiedekunta - Faculty of Built Environment
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-23
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310309266
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310309266
Tiivistelmä
Arkkitehtuurin kokemukselliset puolet liittyvät paitsi arkkitehtuuriin myös paikkaan, johon arkkitehtuuri suunnitellaan ja rakennetaan. Nykypäivänä paikka, alueidentiteetti ja paikallisen rakentamisen erityispiirteet saatetaan täysin sivuuttaa rakentamisen suunnitteluprosessissa. Paikaton tekninen rakentaminen on vallannut alaa samalla kun paikkasidonnainen rakentaminen on jäänyt taka-alalle ja marginalisoitunut.
Tapaustutkimuksessa käsittelen teoreettisesti paikan merkitystä arkkitehtuurille, tilaan kiinnittyviä merkityksiä ja arkielämän merkityksellistämistä paikkasidonnaisen arkkitehtuurin avulla. Teoria muuttuu konkretiaksi tapaustutkimuksen suunnittelutöissä, joissa arkiset välineet ja tilat ylevöittävät arkikokemusta. Tapaustutkimuksessa esiteltävät arjen välineet muuttavat ihmisen arkista elämää pienillä tavoilla, joilla on suuri vaikutus.
Jokainen tapaustutkimuksen suunnittelutyö on syntynyt paikan inspiroimana. Paikan henki on asettanut reunaehdot arkkitehtuurille, jonka suunnittelussa on pyritty kunnioittamaan paikan erityispiirteitä, alueen rakennusperinteitä ja paikallista luontoa. Paikasta inspiroituvaa ja aisteja osallistavaa arkkitehtuuria ja sen suunnitteluperiaatteita tarkastellaan jo diplomityön teoriaosuudessa ja myöhemmin tapaustutkimuksessa.
Diplomityön teoreettinen lähestymistapa saa konkreettisen muodon tapaustutkimuksen suunnitteluosuuksissa. Tapaustutkimuksen tarkoituksena on antaa henkilökohtainen vastaus nykyarkkitehtuuria vaivaavaan merkitysköyhyyteen ja paikattomuuteen. Jokaisen arjen välineen suunnittelussa on hyödynnetty suomalaisen perinnerakentamisen metodeja, materiaaleja ja käsityötä.
Tapaustutkimuksessa käsittelen teoreettisesti paikan merkitystä arkkitehtuurille, tilaan kiinnittyviä merkityksiä ja arkielämän merkityksellistämistä paikkasidonnaisen arkkitehtuurin avulla. Teoria muuttuu konkretiaksi tapaustutkimuksen suunnittelutöissä, joissa arkiset välineet ja tilat ylevöittävät arkikokemusta. Tapaustutkimuksessa esiteltävät arjen välineet muuttavat ihmisen arkista elämää pienillä tavoilla, joilla on suuri vaikutus.
Jokainen tapaustutkimuksen suunnittelutyö on syntynyt paikan inspiroimana. Paikan henki on asettanut reunaehdot arkkitehtuurille, jonka suunnittelussa on pyritty kunnioittamaan paikan erityispiirteitä, alueen rakennusperinteitä ja paikallista luontoa. Paikasta inspiroituvaa ja aisteja osallistavaa arkkitehtuuria ja sen suunnitteluperiaatteita tarkastellaan jo diplomityön teoriaosuudessa ja myöhemmin tapaustutkimuksessa.
Diplomityön teoreettinen lähestymistapa saa konkreettisen muodon tapaustutkimuksen suunnitteluosuuksissa. Tapaustutkimuksen tarkoituksena on antaa henkilökohtainen vastaus nykyarkkitehtuuria vaivaavaan merkitysköyhyyteen ja paikattomuuteen. Jokaisen arjen välineen suunnittelussa on hyödynnetty suomalaisen perinnerakentamisen metodeja, materiaaleja ja käsityötä.