Verkko-oppimisen toteutuksen kyvykkyyksien mittaaminen ammatillisessa koulutuksessa
Valkeapää, Vesa (2023)
2023
Johtamisen ja tietotekniikan DI-ohjelma - Master's Programme in Management and Information Technology
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-02
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310309247
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310309247
Tiivistelmä
Teknologian kehitys on nopeaa. Digitalisaatio ja sen mukanaan tuomat uudet mahdollisuudet lisääntyvät vauhdilla. Hidastumisen merkkejä ei ole havaittavissa. Organisaation kilpailukykyyn vaikuttaa oleellisesti se, kuinka nopeasti ja tehokkaasti uutta teknologiaa voidaan hyödyntää. Koulutusorganisaatiot ja verkko-oppiminen eivät tuota tästä poikkeusta. Kilpailu digitaalisessa ympäristössä on käynnissä myös koulumaailmassa. Myös toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjät kilpailevat opiskelijoista. Verkko-oppiminen lisää mahdollisuuksia tuottaa koulutustarjontaa ja kilpailla opiskelijoista maantieteellisten hakeutumisalueiden ulkopuolelta.
Kohdeorganisaatiossa verkko-oppiminen on valittu keskeiseksi strategiseksi kehittämiskohteeksi strategiakaudelle 2022–2025. Tavoitteeksi on asetettu olla strategiakauden loppuun mennessä valtakunnan kärkioppilaitos ja aktiivinen toimija kansainvälisessä verkko-oppimisessa. Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli vastata tähän haasteeseen. Tavoitteena oli kehittää verkkooppimisen toteutuksen laatua mittaava mittaristo. Mittariston käytännön toteutukseksi valittiin kypsyysajatteluun perustuva tasomalli. Mallissa organisaation verkko-oppimisen kypsyyden mittaaminen perustuu verkko-oppimisen toteuttamiseen liittyvien, keskeisten käytäntöjen, kyvykkyyksien itsearvioitiin.
Tutkimuksen perustan muodostivat verkko-oppimisen toteutuksen laatuun vaikuttavat tekijät, kuten oppimisympäristöt ja niissä käytettävät pedagogiset toimintamallit sekä menetelmät. Teoreettisena viitekehyksenä toimi prosessien johtaminen ja parantaminen sekä kypsyysajatteluun perustuvat mallit.
Tutkimusstrategiana oli toimintatutkimus, joka toteutettiin monimenetelmäisenä. Tutkimuksen laadullisen osuuden muodostivat verkko-oppimisen kontekstissa toimivien keskeisten asiantuntijoiden haastattelut sekä verkko-oppimiseen liittyvän toiminnan ja prosessien osallistuva havainnointi kohdeorganisaatiossa. Aineistoa kerättiin myös tutustumalla aihepiirin kirjallisuuteen sekä kartoittamalla aiemmin tehtyjä verkko-oppimisen laatuun liittyviä tutkimuksia ja julkaistuja laatukriteeristöjä. Verkko-oppimisen käytäntöjen kyvykkyyksien mittaaminen tutkimuksessa kehitetyllä lomakepohjaisella mittaristolla ja mitattujen kyvykkyyksien analysointi muodostivat tutkimuksen määrällisen osuuden.
Laadullisen tutkimuksen lopputuloksena muodostui verkko-oppimisen toteutuksen laatua mittaavan, itsearviointiin soveltuvan mittariston ensimmäinen versio. Mittaristo perustuu prosessikategorioihin jaoteltuihin, verkko-oppimisen keskeisten käytäntöjen arviointiin nelitasoisella asteikolla. Jokainen prosessikategorian käytäntö arvioidaan erikseen kahdella eri kyvykkyysulottuvuudella. Haastatteluissa kerätyn palautteen perusteella mittaristo on kattava ja soveltuu käyttötarkoitukseensa. Havaitut puutteet ja kehityskohteet kirjattiin ylös mittariston parantamista ja jatkokehitystä varten.
Määrällisen tutkimuksen lopputuloksena saatiin ensimmäisen mittaristolla toteutetun mittauksen numeeriset kyvykkyysarvioinnit. Varsinainen mittaus suoritettiin henkilökohtaisena haastatteluna. Haastattelun aikana mittariston muodostavaan taulukkomuotoiseen lomakkeeseen arvioitiin käytäntöjen kyvykkyydet sekä kirjattiin vapaa palaute mittariston toimivuudesta ja soveltuvuudesta. Määrällisen tutkimuksen tulos osoittaa, että kohdeorganisaatio on ottanut verkko-oppimisen toteutuksen laadun parantamisen keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Useita mittariston käytäntöjä on otettu huomioon suunnittelussa. Osa käytännöistä on jo toteutusvaiheessa. Tulos osoittaa myös sen, kuinka tärkeää on suunnitelmien implementointi käytännön toimenpiteiksi siten, että ne näkyvät ja toteutuvat yksiselitteisesti läpi organisaation.
Kohdeorganisaatiossa verkko-oppiminen on valittu keskeiseksi strategiseksi kehittämiskohteeksi strategiakaudelle 2022–2025. Tavoitteeksi on asetettu olla strategiakauden loppuun mennessä valtakunnan kärkioppilaitos ja aktiivinen toimija kansainvälisessä verkko-oppimisessa. Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli vastata tähän haasteeseen. Tavoitteena oli kehittää verkkooppimisen toteutuksen laatua mittaava mittaristo. Mittariston käytännön toteutukseksi valittiin kypsyysajatteluun perustuva tasomalli. Mallissa organisaation verkko-oppimisen kypsyyden mittaaminen perustuu verkko-oppimisen toteuttamiseen liittyvien, keskeisten käytäntöjen, kyvykkyyksien itsearvioitiin.
Tutkimuksen perustan muodostivat verkko-oppimisen toteutuksen laatuun vaikuttavat tekijät, kuten oppimisympäristöt ja niissä käytettävät pedagogiset toimintamallit sekä menetelmät. Teoreettisena viitekehyksenä toimi prosessien johtaminen ja parantaminen sekä kypsyysajatteluun perustuvat mallit.
Tutkimusstrategiana oli toimintatutkimus, joka toteutettiin monimenetelmäisenä. Tutkimuksen laadullisen osuuden muodostivat verkko-oppimisen kontekstissa toimivien keskeisten asiantuntijoiden haastattelut sekä verkko-oppimiseen liittyvän toiminnan ja prosessien osallistuva havainnointi kohdeorganisaatiossa. Aineistoa kerättiin myös tutustumalla aihepiirin kirjallisuuteen sekä kartoittamalla aiemmin tehtyjä verkko-oppimisen laatuun liittyviä tutkimuksia ja julkaistuja laatukriteeristöjä. Verkko-oppimisen käytäntöjen kyvykkyyksien mittaaminen tutkimuksessa kehitetyllä lomakepohjaisella mittaristolla ja mitattujen kyvykkyyksien analysointi muodostivat tutkimuksen määrällisen osuuden.
Laadullisen tutkimuksen lopputuloksena muodostui verkko-oppimisen toteutuksen laatua mittaavan, itsearviointiin soveltuvan mittariston ensimmäinen versio. Mittaristo perustuu prosessikategorioihin jaoteltuihin, verkko-oppimisen keskeisten käytäntöjen arviointiin nelitasoisella asteikolla. Jokainen prosessikategorian käytäntö arvioidaan erikseen kahdella eri kyvykkyysulottuvuudella. Haastatteluissa kerätyn palautteen perusteella mittaristo on kattava ja soveltuu käyttötarkoitukseensa. Havaitut puutteet ja kehityskohteet kirjattiin ylös mittariston parantamista ja jatkokehitystä varten.
Määrällisen tutkimuksen lopputuloksena saatiin ensimmäisen mittaristolla toteutetun mittauksen numeeriset kyvykkyysarvioinnit. Varsinainen mittaus suoritettiin henkilökohtaisena haastatteluna. Haastattelun aikana mittariston muodostavaan taulukkomuotoiseen lomakkeeseen arvioitiin käytäntöjen kyvykkyydet sekä kirjattiin vapaa palaute mittariston toimivuudesta ja soveltuvuudesta. Määrällisen tutkimuksen tulos osoittaa, että kohdeorganisaatio on ottanut verkko-oppimisen toteutuksen laadun parantamisen keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Useita mittariston käytäntöjä on otettu huomioon suunnittelussa. Osa käytännöistä on jo toteutusvaiheessa. Tulos osoittaa myös sen, kuinka tärkeää on suunnitelmien implementointi käytännön toimenpiteiksi siten, että ne näkyvät ja toteutuvat yksiselitteisesti läpi organisaation.