”Vanhempi kannustaa, mahdollistaa lukemisen ja auttaa lukutaidon kehittymisessä” : Vanhempien käsityksiä lukuharrastuksesta ja sen yhteydestä lukutaitoon
Manninen, Amanda (2023)
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310269172
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310269172
Tiivistelmä
Opinnäytteessä tarkasteltiin 2.–4. luokkalaisten lasten vanhempien käsityksiä lukuharrastuksesta ja sen yhteydestä lukutaitoon. Lukutaidon laskusta on uutisoitu ja keskusteltu laajasti. Myös erilaisia tutkimuksia aiheesta on tehty, joiden avulla on selvitetty luokanopettajien ja oppilaiden näkemyksiä lukuharrastuksesta sekä lukutaidosta. Kuitenkin vanhempien näkemykset ovat jääneet tutkimusten ulkopuolelle. Siksi vanhemmat ja heidän käsityksensä valikoitui kohderyhmäksi. Teoreettinen viitekehys rakentuu lukutaidon käsitteestä, sen kehittymisestä, siihen vaikuttavista tekijöistä sekä siitä, millainen lukutaidon tila on Suomessa.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, käyttäen fenomenografisia lähtökohtia. Fenomenografia on kiinnostunut ihmisten subjektiivisista käsityksistä ja kokemuksista tutkittavaan ilmiöön liittyen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella erilaisista Facebook-ryhmistä 2.–4. luokkalaisten lasten vanhemmilta. Aineiston keruu tuotti 69 vastausta, jotka analysoitiin fenomenografisen analyysin mukaan. Analyysin tuloksena muodostui viisi kuvauskategoriaa, jotka kuvaavat vanhempien käsityksiä lukuharrastuksesta. Muodostuneet kuvauskategoriat ovat mahdollistaminen, edistämisen käytännön toimet, taustavaikuttajat, lukuharrastuksen mahdollisuudet sekä toiveet.
Tutkimuksen keskeisiksi tuloksiksi nousi, että vanhemmat pitävät lukuharrastusta tärkeänä ja kokevat, että vanhemman rooli on eri tavoilla kannustaa ja mahdollistaa se. Vanhemmat pitivät tärkeänä, että kaikilla lapsilla olisi kirjallisuutta saatavilla. Vanhemmat esittivät myös toiveen koulun suuntaan. Lukemista ja niin sanotusti oikeita kirjoja tulisi lisätä peruskoulun jokaiselle luokalle. Vaikka suurelta osin lapsen lukuharrastuksen muotoutumiseen vaikuttaa lapsen oma persoona ja kiinnostus, on tärkeää, että kaikki kasvattajat mahdollistavat lukemisen ja toimivat yhteistyössä sen edistämiseksi.
Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, käyttäen fenomenografisia lähtökohtia. Fenomenografia on kiinnostunut ihmisten subjektiivisista käsityksistä ja kokemuksista tutkittavaan ilmiöön liittyen. Aineisto kerättiin kyselylomakkeella erilaisista Facebook-ryhmistä 2.–4. luokkalaisten lasten vanhemmilta. Aineiston keruu tuotti 69 vastausta, jotka analysoitiin fenomenografisen analyysin mukaan. Analyysin tuloksena muodostui viisi kuvauskategoriaa, jotka kuvaavat vanhempien käsityksiä lukuharrastuksesta. Muodostuneet kuvauskategoriat ovat mahdollistaminen, edistämisen käytännön toimet, taustavaikuttajat, lukuharrastuksen mahdollisuudet sekä toiveet.
Tutkimuksen keskeisiksi tuloksiksi nousi, että vanhemmat pitävät lukuharrastusta tärkeänä ja kokevat, että vanhemman rooli on eri tavoilla kannustaa ja mahdollistaa se. Vanhemmat pitivät tärkeänä, että kaikilla lapsilla olisi kirjallisuutta saatavilla. Vanhemmat esittivät myös toiveen koulun suuntaan. Lukemista ja niin sanotusti oikeita kirjoja tulisi lisätä peruskoulun jokaiselle luokalle. Vaikka suurelta osin lapsen lukuharrastuksen muotoutumiseen vaikuttaa lapsen oma persoona ja kiinnostus, on tärkeää, että kaikki kasvattajat mahdollistavat lukemisen ja toimivat yhteistyössä sen edistämiseksi.