Sivistyksellisten oikeuksien rajoittaminen tartuntatautilain 58 §:n näkökulmasta : Perusoikeusrajoitukset ja kollisiotilanteet
Rusanen, Julia (2023)
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310279181
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310279181
Tiivistelmä
Tässä työssä tutkimuksen kohteena ovat tartuntatautilain 58 §:ään eli laajaan tartunnanvaaraan liittyvät toimenpiteet. Tutkimuksessa tarkastellaan tartuntatautilain 58 §:ään koronaepidemian vuoksi tehtyjä muutoksia sekä näiden muutosten suhdetta sivistyksellisiin oikeuksiin, jotka ovat osa perus- ja ihmisoikeuksiin kuuluvia taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia eli TSS-oikeuksia. Työssä tarkastellaan tartuntatautilain 58 §:n perusteella tehtäviin toimenpiteisiin liittyvää perusoikeuksien rajoittamista koskevaa toimivallanjakoa, erityisesti aluehallintovirastojen roolia. Tutkimuskohteensa ovat kuitenkin erityisesti ne toimenpiteet, joilla on vaikutusta sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen. Tutkimus tehdään lainopillista metodia käyttäen.
Tutkimuksessa vastataan kolmeen tutkimuskysymykseen: 1) Millaisiin sivistyksellisiä oikeuksia rajoittaviin toimenpiteisiin julkinen valta voi ryhtyä tartuntatautilain 58 §:n nojalla? 2) Millaisia vaikutuksia tartuntatautilain 58 §:n soveltamisella on sivistyksellisiin/kulttuurisiin oikeuksiin ja miten sivistyksellisiä oikeuksia voidaan punnita perusoikeuksien kollisiotilanteessa? ja 3) Kuinka toimivalta jakautuu tartuntatautilain 58 §:ään liittyvissä hyvinvointioikeuksien rajoituksissa julkisen vallan organisaatiossa?
Sivistyksellisten oikeuksien rajoitukset ovat ainakin koronaepidemian aikana tulleet muiden rajoitusten sivutuotteena, vaikka sivistyksellisiä oikeuksia ei ole itsessään rajoitettu. Esimerkiksi kokoontumisoikeuden, yleisötilaisuuksien sekä tiloihin ja toimintoihin kohdistuvat rajoitukset vaikuttavat välillisesti myös sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen. Koronaepidemian kaltaisessa tilanteessa julkisen vallan tavoite suojella oikeutta elämään sekä oikeutta terveyspalveluihin luo kuitenkin hyväksyttävän perusteen tehdä pitkällekin meneviä perusoikeusrajoituksia.
Perusoikeuksien kollisiotilanteessa tulisi pyrkiä tilanteeseen, jossa kaikki perusoikeudet toteutuisivat mahdollisimman täysimääräisesti. Koronapandemian yhteydessä tiettyjen perusoikeuksien rajoittamisesta ja terveysturvallisuuden vaatimuksesta syntyvää kollisiotilannetta on pyritty osaltaan ratkaisemaan tai ainakin helpottamaan koronapassin käyttöönotolla. Koronapassin käyttöönotto vaikutti positiivisesti sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen verrattuna tilanteeseen, jossa rajoitukset olisivat olleet täysimääräisesti voimassa.
Tartuntatautilaissa määritellään, kuinka toimivalta jakautuu tartuntatautilain 58 §:ään liittyvissä hyvinvointioikeuksien rajoituksissa julkisen vallan organisaatiossa. Päätökset rajoitusten käyttöönotosta tekevät kunnat ja aluehallintovirastot. Aluehallintovirastot vastaavat päätöksen tekemisestä silloin, kun tartuntatautilaissa määritellyt ehdot täyttyvät. Käytännössä kuitenkin koronaepidemian aikana tartuntatautilain mukaisista rajoituksista päättivät aluehallintovirastot ottaen huomioon muun muassa sairaanhoitopiirien suositukset ja lausunnot, sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirjeet sekä THL:n tuottama tieto epidemiatilanteesta.
Tutkimuksessa vastataan kolmeen tutkimuskysymykseen: 1) Millaisiin sivistyksellisiä oikeuksia rajoittaviin toimenpiteisiin julkinen valta voi ryhtyä tartuntatautilain 58 §:n nojalla? 2) Millaisia vaikutuksia tartuntatautilain 58 §:n soveltamisella on sivistyksellisiin/kulttuurisiin oikeuksiin ja miten sivistyksellisiä oikeuksia voidaan punnita perusoikeuksien kollisiotilanteessa? ja 3) Kuinka toimivalta jakautuu tartuntatautilain 58 §:ään liittyvissä hyvinvointioikeuksien rajoituksissa julkisen vallan organisaatiossa?
Sivistyksellisten oikeuksien rajoitukset ovat ainakin koronaepidemian aikana tulleet muiden rajoitusten sivutuotteena, vaikka sivistyksellisiä oikeuksia ei ole itsessään rajoitettu. Esimerkiksi kokoontumisoikeuden, yleisötilaisuuksien sekä tiloihin ja toimintoihin kohdistuvat rajoitukset vaikuttavat välillisesti myös sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen. Koronaepidemian kaltaisessa tilanteessa julkisen vallan tavoite suojella oikeutta elämään sekä oikeutta terveyspalveluihin luo kuitenkin hyväksyttävän perusteen tehdä pitkällekin meneviä perusoikeusrajoituksia.
Perusoikeuksien kollisiotilanteessa tulisi pyrkiä tilanteeseen, jossa kaikki perusoikeudet toteutuisivat mahdollisimman täysimääräisesti. Koronapandemian yhteydessä tiettyjen perusoikeuksien rajoittamisesta ja terveysturvallisuuden vaatimuksesta syntyvää kollisiotilannetta on pyritty osaltaan ratkaisemaan tai ainakin helpottamaan koronapassin käyttöönotolla. Koronapassin käyttöönotto vaikutti positiivisesti sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen verrattuna tilanteeseen, jossa rajoitukset olisivat olleet täysimääräisesti voimassa.
Tartuntatautilaissa määritellään, kuinka toimivalta jakautuu tartuntatautilain 58 §:ään liittyvissä hyvinvointioikeuksien rajoituksissa julkisen vallan organisaatiossa. Päätökset rajoitusten käyttöönotosta tekevät kunnat ja aluehallintovirastot. Aluehallintovirastot vastaavat päätöksen tekemisestä silloin, kun tartuntatautilaissa määritellyt ehdot täyttyvät. Käytännössä kuitenkin koronaepidemian aikana tartuntatautilain mukaisista rajoituksista päättivät aluehallintovirastot ottaen huomioon muun muassa sairaanhoitopiirien suositukset ja lausunnot, sosiaali- ja terveysministeriön ohjauskirjeet sekä THL:n tuottama tieto epidemiatilanteesta.