Hoitohenkilökunnan kulttuurinen osaaminen perusterveydenhuollossa perhehoitotyön näkökulmasta
Linkola, Inari (2023)
2023
Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-10-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310269175
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310269175
Tiivistelmä
Lisääntyneen maahanmuuton myötä hoitohenkilöstö kohtaa yhä useammin eri kulttuuri- ja kielitaustaisia perheitä perusterveydenhuollossa Suomessa. Tarvitaan kulttuurista osaamista, jotta voidaan varmistaa oikeudenmukaiset terveyspalvelut kaikille.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata hoitohenkilökunnan kulttuurista osaamista perusterveydenhuollossa perhehoitotyön näkökulmasta. Tavoitteena on syventää jo tutkittua tietoa kulttuurisesta osaamisesta perusterveydenhuollon ja perhehoitotyön kontekstissa. Aihe on ajankohtainen, mutta sitä on tutkittu vähän.
Systemaattinen tiedonhaku toteutettiin Cinahl-, Nursing & Allied Health Database- ja Assia-tietokannoissa sekä käsihakuna. Hakusanoina käytettiin muun muassa ”cultural competence”, ”family nursing” ja ”primary health care”. Sisäänottokriteerinä oli, että artikkeli liittyi tutkimusaiheeseen. Hakutulosta rajattiin vertaisarvioituihin, suomen-, englannin-, ruotsin-, norjan- ja espanjankielisiin tutkimusartikkeleihin, joista oli koko teksti saatavilla. Julkaisuvuotta ei rajattu, koska tuloksia oli niukasti. Ennen tietokantarajauksia hakutuloksia oli yhteensä 180. Lopulta kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 17 englannin- sekä ruotsinkielistä tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu vuosina 2006–2023. Tutkimusartikkelit arvioitiin Hawkerin ym. laadunarviointikriteeristön (2002) avulla. Aineisto analysoitiin deduktiivis-induktiivisesti, ja analyysiä ohjasi Sharifin ym. käsiteanalyysi (2019) kulttuurisesta osaamisesta hoitotyössä.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset jaettiin Sharifin ym. (2019) kulttuurista osaamista määrittelevien tekijöiden mukaan: kulttuuritietoisuus, kulttuuritieto, kulttuurinen herkkyys, kulttuuritaito, kulttuurinen pätevyys ja dynaamisuus. Kulttuuritietoisuus piti sisällään kulttuurien erilaisuuden, oman kulttuurisen identiteetin ja rakenteellisten epäkohtien tiedostamisen. Kulttuuritieto tarkoitti tiedon hankintaa, tietoa kulttuureista ja toisaalta tiedon puutetta soveltuvista ohjeista tai työkaluista. Kulttuurinen herkkyys sisälsi avoimuutta, empatiaa, kunnioitusta sekä yksilökeskeisen otteen hoitotyössä. Kulttuuritaito kattoi hoitohenkilökunnan antaman holistisen avun, perheen ja kulttuurin huomioimisen hoidossa, vuorovaikutuksen ja riittävän ajan varaamisen. Kulttuurinen pätevyys ilmeni kulttuurisen koulutuksen tarpeena ja dynaamisuus kuvasi oppimista kohtaamisten kautta.
Hoitohenkilökunnan kulttuurisen osaamisen ytimessä on kyky selvittää eikä olettaa. Perhehoitotyö eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa voi olla haastavaa mutta myös antoisaa, sillä oma kulttuurinen osaaminen vahvistuu monien kohtaamisten kautta. Hyvä hoitotyö eri kulttuuri- ja kielitaustaisten perheiden kanssa koostuu yhteistyöstä perheiden, kollegoiden ja eri ammattikuntien välillä.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata hoitohenkilökunnan kulttuurista osaamista perusterveydenhuollossa perhehoitotyön näkökulmasta. Tavoitteena on syventää jo tutkittua tietoa kulttuurisesta osaamisesta perusterveydenhuollon ja perhehoitotyön kontekstissa. Aihe on ajankohtainen, mutta sitä on tutkittu vähän.
Systemaattinen tiedonhaku toteutettiin Cinahl-, Nursing & Allied Health Database- ja Assia-tietokannoissa sekä käsihakuna. Hakusanoina käytettiin muun muassa ”cultural competence”, ”family nursing” ja ”primary health care”. Sisäänottokriteerinä oli, että artikkeli liittyi tutkimusaiheeseen. Hakutulosta rajattiin vertaisarvioituihin, suomen-, englannin-, ruotsin-, norjan- ja espanjankielisiin tutkimusartikkeleihin, joista oli koko teksti saatavilla. Julkaisuvuotta ei rajattu, koska tuloksia oli niukasti. Ennen tietokantarajauksia hakutuloksia oli yhteensä 180. Lopulta kirjallisuuskatsaukseen valikoitui 17 englannin- sekä ruotsinkielistä tutkimusartikkelia, jotka oli julkaistu vuosina 2006–2023. Tutkimusartikkelit arvioitiin Hawkerin ym. laadunarviointikriteeristön (2002) avulla. Aineisto analysoitiin deduktiivis-induktiivisesti, ja analyysiä ohjasi Sharifin ym. käsiteanalyysi (2019) kulttuurisesta osaamisesta hoitotyössä.
Kirjallisuuskatsauksen tulokset jaettiin Sharifin ym. (2019) kulttuurista osaamista määrittelevien tekijöiden mukaan: kulttuuritietoisuus, kulttuuritieto, kulttuurinen herkkyys, kulttuuritaito, kulttuurinen pätevyys ja dynaamisuus. Kulttuuritietoisuus piti sisällään kulttuurien erilaisuuden, oman kulttuurisen identiteetin ja rakenteellisten epäkohtien tiedostamisen. Kulttuuritieto tarkoitti tiedon hankintaa, tietoa kulttuureista ja toisaalta tiedon puutetta soveltuvista ohjeista tai työkaluista. Kulttuurinen herkkyys sisälsi avoimuutta, empatiaa, kunnioitusta sekä yksilökeskeisen otteen hoitotyössä. Kulttuuritaito kattoi hoitohenkilökunnan antaman holistisen avun, perheen ja kulttuurin huomioimisen hoidossa, vuorovaikutuksen ja riittävän ajan varaamisen. Kulttuurinen pätevyys ilmeni kulttuurisen koulutuksen tarpeena ja dynaamisuus kuvasi oppimista kohtaamisten kautta.
Hoitohenkilökunnan kulttuurisen osaamisen ytimessä on kyky selvittää eikä olettaa. Perhehoitotyö eri kulttuuritaustaisten ihmisten kanssa voi olla haastavaa mutta myös antoisaa, sillä oma kulttuurinen osaaminen vahvistuu monien kohtaamisten kautta. Hyvä hoitotyö eri kulttuuri- ja kielitaustaisten perheiden kanssa koostuu yhteistyöstä perheiden, kollegoiden ja eri ammattikuntien välillä.