Kehitetäänkö inhimillistä kulttuuria luonnon kustannuksella? : Ihmis- ja luontokäsitykset vuoden 2022 Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnon tutkinnon perusteissa ja vuoden 2019 Ekokampaajakoulutuksen koulutuksen perusteissa
Saurusvaara, Satu (2023)
Saurusvaara, Satu
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-14
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310259122
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310259122
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnon tutkinnon perusteissa (2022) ja tätä tutkielmaa varten tuotetuissa Ekokampaajakoulutuksen koulutuksen perusteissa vallitsevia ihmis- ja luontokäsityksiä. Opetussuunnitelmatutkimus edustaa valtakunnallisten opetussuunnitelman perusteiden näkökulmaa, jossa tutkimuksen kohteena ovat yhteiskunta ja aikakautemme poliittinen aatesuunta sekä siten koko maailman tila, joka opetussuunnitelmien kautta osoittaa yhteiskunnassa tarvittavaa osaamista, koulujen ja opettajien toimintaa sekä lähtökohtia ekologisen sivistyksen edistämiseen kasvatuksen keinoin.
Teoreettinen viitekehys muodostui ihmiskäsityksen osalta Lauri Rauhalan holistisesta näkemyksestä ihmisestä ja luontokäsityksen osalta Juhani Pietarisen luontoon liittyvistä asenne- ja arvotulkinnoista. Koko maailmaa, ja siten myös kasvatusta, ohjailevan uusliberalistisen ideologian määrittelyssä seurauksineen ja muutostarpeineen auttoivat monet yhteiskunta- ja kasvatustieteilijät, erityisesti Veli-Matti Värrin ajattelu.
Tutkimusaineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin jakamalla tutkimusaineistosta tutkittavaksi erotetut asiat osiin ja kokoamalla osat yhdistelemisen avulla uudelleen tutkimuskysymyksiin vastaaviksi johtopäätöksiksi. Tekstiä analysoitiin systemaattisesti tekstin merkityksiä etsien ja sisältöä sanallisesti kuvaamalla.
Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnon tutkinnon perusteista (2022) paljastui, että ihmistä kasvatetaan tuottamisen, kuluttamisen ja kehittämisen sekä nautinnonhakuiseen maailmaan. Vaikka ihminen kokee olevansa maailmassa valta-asemassa, niin samalla häntä ohjataan vallitsevan ajan määrein ulkoapäin: kasvatuksessa paljastuu pääsääntöisesti vain yhteiskunnallistamisen näkymiä. Ihminen ymmärtää, että luontoa ei voi käyttää rajoittamattomasti, mutta ei kuitenkaan ole vielä valmis tarvittaviin muutoksiin elämän pelastamiseksi. Ekokampaajakoulutuksen koulutuksen perusteista ilmeni, että ihmistä kasvatetaan hyvän olon myymisen ja kuluttamisen maailmaan. Kasvatuksessa korostuvat ihmisen yksilöllistämisen ja luontoa säästävien aineettomien asioiden merkityksellisyydet. Ihminen tavoittelee monin eri tavoin tasapainon säilyttämistä luonnon kanssa. Vaikuttaa siltä, että ihminen on noussut vallitsevan ajan haasteellisuutta vastaan muodostamalla vastapainoista kiireettömyyden kulttuuria, esimerkiksi keskittymällä läsnä olevaan ja rauhalliseen työtoimintaan aikaa säästelemättä. Molemmissa tutkielman opetussuunnitelmissa voidaan havaita muutostarpeita tarvittavan ekologisen suunnan saavuttamiseksi.
Tutkielma edustaa filosofisesti ja yhteiskunnallisesti suuntautunutta kasvatustieteen tutkimusta. Tutkielma kytkeytyy poliittisen aatemaailman ja ekokatastrofin pohjustamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkielma paitsi avaa lähtökohtia ekologista sivistystä edistävälle ammattikasvatukselle, se toimii myös kannanottona luonnon kunnioittamisen sekä tulevaisuuden toivon ja elämän merkityksellisyyden luomisen puolesta.
Teoreettinen viitekehys muodostui ihmiskäsityksen osalta Lauri Rauhalan holistisesta näkemyksestä ihmisestä ja luontokäsityksen osalta Juhani Pietarisen luontoon liittyvistä asenne- ja arvotulkinnoista. Koko maailmaa, ja siten myös kasvatusta, ohjailevan uusliberalistisen ideologian määrittelyssä seurauksineen ja muutostarpeineen auttoivat monet yhteiskunta- ja kasvatustieteilijät, erityisesti Veli-Matti Värrin ajattelu.
Tutkimusaineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin jakamalla tutkimusaineistosta tutkittavaksi erotetut asiat osiin ja kokoamalla osat yhdistelemisen avulla uudelleen tutkimuskysymyksiin vastaaviksi johtopäätöksiksi. Tekstiä analysoitiin systemaattisesti tekstin merkityksiä etsien ja sisältöä sanallisesti kuvaamalla.
Hius- ja kauneudenhoitoalan perustutkinnon tutkinnon perusteista (2022) paljastui, että ihmistä kasvatetaan tuottamisen, kuluttamisen ja kehittämisen sekä nautinnonhakuiseen maailmaan. Vaikka ihminen kokee olevansa maailmassa valta-asemassa, niin samalla häntä ohjataan vallitsevan ajan määrein ulkoapäin: kasvatuksessa paljastuu pääsääntöisesti vain yhteiskunnallistamisen näkymiä. Ihminen ymmärtää, että luontoa ei voi käyttää rajoittamattomasti, mutta ei kuitenkaan ole vielä valmis tarvittaviin muutoksiin elämän pelastamiseksi. Ekokampaajakoulutuksen koulutuksen perusteista ilmeni, että ihmistä kasvatetaan hyvän olon myymisen ja kuluttamisen maailmaan. Kasvatuksessa korostuvat ihmisen yksilöllistämisen ja luontoa säästävien aineettomien asioiden merkityksellisyydet. Ihminen tavoittelee monin eri tavoin tasapainon säilyttämistä luonnon kanssa. Vaikuttaa siltä, että ihminen on noussut vallitsevan ajan haasteellisuutta vastaan muodostamalla vastapainoista kiireettömyyden kulttuuria, esimerkiksi keskittymällä läsnä olevaan ja rauhalliseen työtoimintaan aikaa säästelemättä. Molemmissa tutkielman opetussuunnitelmissa voidaan havaita muutostarpeita tarvittavan ekologisen suunnan saavuttamiseksi.
Tutkielma edustaa filosofisesti ja yhteiskunnallisesti suuntautunutta kasvatustieteen tutkimusta. Tutkielma kytkeytyy poliittisen aatemaailman ja ekokatastrofin pohjustamaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Tutkielma paitsi avaa lähtökohtia ekologista sivistystä edistävälle ammattikasvatukselle, se toimii myös kannanottona luonnon kunnioittamisen sekä tulevaisuuden toivon ja elämän merkityksellisyyden luomisen puolesta.