"Me ollaan se ryhmä, joka ei ainoastaan puhu, vaan me oikeasti tehdään asioita itse": Nuorten ympäristötoimijuuden rakentuminen Lempäälän lukion Ilmastosoturit-ryhmässä
Heikkinen, Meeri (2023)
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310259111
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310259111
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä tutkin Lempäälän lukion Ilmastosoturit-ryhmän nuorten motivaatiotekijöitä heidän ympäristötoimintaan osallistumisensa taustalla. Tarkastelen lisäksi heidän ilmaisemiaan ympäristötunteita ja rakentavaa toivoa sekä niiden yhteyttä ympäristötoimijuuteen. Nuoret ympäri maailman ovat ahdistuneita ilmastonmuutoksen synnyttämien uhkakuvien vuoksi. Aktiivinen osallistuminen ympäristövastuulliseen toimintaan voisi kehittää heille ympäristötoimijuutta, minkä avulla taas voidaan pyrkiä hidastamaan ilmastonmuutosta sekä mahdollisesti auttaa sen synnyttämien haastavien tunteiden käsittelyssä. Tarkoituksenani onkin Ilmastosotureiden avulla oppia ymmärtämään, kuinka luodaan nuoria kiinnostavaa ympäristötoimintaa.
Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Mitä ympäristötoimijuuden sisäisiä ja ulkoisia motivaatiotekijöitä Ilmastosotureiden kertomat kokemukset paljastavat? 2. Miten autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden psykologiset perustarpeet ilmenevät sisäisen motivaation rakentumisen prosesseissa? 3. Miten ympäristötunteet ja rakentava toivo ovat yhteydessä nuorten ympäristötoimijuuteen?
Aluksi kuvailen ilmastonmuutosta ilmiönä, sen synnyttämiä tunteita nuorilla sekä keinoja sen hidastamiseksi. Tutkimuskirjallisuuden osalta käsittelen toimijuutta yleisesti, sisäisiä ja ulkoisia motivaatiotekijöitä, sekä tarkemmin sisäisen motivaation syntymiseen tarvittavia kolmea psykologista perustarvetta. Perehdyn toimijuuden osalta vielä ympäristötoimijuuden sekä sen alle sijoittuvan ilmastotoimijuuden käsitteisiin. Lisäksi tarkastelen ympäristötunteiden sekä rakentavan toivon käsitteitä.
Keräsin tämän laadullisen tutkimuksen aineiston haastattelemalla kymmentä Ilmastosotureihin kuuluvaa nuorta. Haastattelut toteutettiin nuorten toiveiden mukaisesti yksilö-, pari- sekä ryhmähaastatteluina. Nuoret ilmaisivat paljon ulkoisia motivaatiotekijöitä puhuessaan toimintaan alun perin liittymisestä. Motivaatiotekijät olivat kuitenkin enemmistöllä keikahtaneet sisäisten puolelle toiminnassa mukana olemisen myötä, ja niihin liittyen löysin vastauksista viitteitä psykologisten perustarpeiden tukemisesta. Ennen toimintaan liittymistä nuorilla ei juurikaan ollut ympäristötunteita, mutta niitä oli alkanut syntyä toiminnan aikana. Lähes kaikki ilmaisivat vastauksissaan myös toiminnan myötä syntynyttä rakentavaa toivoa. Poikkeuksena oli yksi nuori, joka on toiminnassa edelleen osallistettuna ulkoisten motivaatioiden avulla.
Tutkimustulokseni viittaavat siihen, että nuorten kiinnostuksen herättämiseksi ympäristötoimintaa kohtaan tulee ensin panostaa osallistamisen keinoihin. Jotta taas nuoret jatkavat toimintaa, tulee siinä tukea kolmea psykologista perustarvetta. Toiminnan reflektointi voi synnyttää nuorille erilaisia ympäristötunteita sekä johtaa sisäisten motivaatioiden syntyyn, jolloin heille alkaa rakentua ympäristötoimijuutta. Kaikille toimijuutta ei ainakaan heti synny, mutta osallistamisella on myös tärkeä paikkansa, jos halutaan luoda isoja ihmismääriä kiinnostavaa ympäristötoimintaa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.
Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Mitä ympäristötoimijuuden sisäisiä ja ulkoisia motivaatiotekijöitä Ilmastosotureiden kertomat kokemukset paljastavat? 2. Miten autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden psykologiset perustarpeet ilmenevät sisäisen motivaation rakentumisen prosesseissa? 3. Miten ympäristötunteet ja rakentava toivo ovat yhteydessä nuorten ympäristötoimijuuteen?
Aluksi kuvailen ilmastonmuutosta ilmiönä, sen synnyttämiä tunteita nuorilla sekä keinoja sen hidastamiseksi. Tutkimuskirjallisuuden osalta käsittelen toimijuutta yleisesti, sisäisiä ja ulkoisia motivaatiotekijöitä, sekä tarkemmin sisäisen motivaation syntymiseen tarvittavia kolmea psykologista perustarvetta. Perehdyn toimijuuden osalta vielä ympäristötoimijuuden sekä sen alle sijoittuvan ilmastotoimijuuden käsitteisiin. Lisäksi tarkastelen ympäristötunteiden sekä rakentavan toivon käsitteitä.
Keräsin tämän laadullisen tutkimuksen aineiston haastattelemalla kymmentä Ilmastosotureihin kuuluvaa nuorta. Haastattelut toteutettiin nuorten toiveiden mukaisesti yksilö-, pari- sekä ryhmähaastatteluina. Nuoret ilmaisivat paljon ulkoisia motivaatiotekijöitä puhuessaan toimintaan alun perin liittymisestä. Motivaatiotekijät olivat kuitenkin enemmistöllä keikahtaneet sisäisten puolelle toiminnassa mukana olemisen myötä, ja niihin liittyen löysin vastauksista viitteitä psykologisten perustarpeiden tukemisesta. Ennen toimintaan liittymistä nuorilla ei juurikaan ollut ympäristötunteita, mutta niitä oli alkanut syntyä toiminnan aikana. Lähes kaikki ilmaisivat vastauksissaan myös toiminnan myötä syntynyttä rakentavaa toivoa. Poikkeuksena oli yksi nuori, joka on toiminnassa edelleen osallistettuna ulkoisten motivaatioiden avulla.
Tutkimustulokseni viittaavat siihen, että nuorten kiinnostuksen herättämiseksi ympäristötoimintaa kohtaan tulee ensin panostaa osallistamisen keinoihin. Jotta taas nuoret jatkavat toimintaa, tulee siinä tukea kolmea psykologista perustarvetta. Toiminnan reflektointi voi synnyttää nuorille erilaisia ympäristötunteita sekä johtaa sisäisten motivaatioiden syntyyn, jolloin heille alkaa rakentua ympäristötoimijuutta. Kaikille toimijuutta ei ainakaan heti synny, mutta osallistamisella on myös tärkeä paikkansa, jos halutaan luoda isoja ihmismääriä kiinnostavaa ympäristötoimintaa ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.