Suunniteltu ja koettu opetussuunnitelma : Ammatillisen identiteetin muodostumisen kokemuksia luokanopettajakoulutuksessa
Vainionpää, Anni (2023)
2023
Kasvatuksen ja yhteiskunnan tutkimuksen maisteriohjelma - Master´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-17
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310259108
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310259108
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tutkittiin Tampereen yliopiston luokanopettajakoulutuksen opetussuunnitelmaa ammatillisen identiteetin näkökulmasta. Tutkimuksen tulkinnallisena viitekehyksenä toimii Kellyn (2009) määritelmä suunnitellusta (planned) ja koetusta (received) opetussuunnitelmasta. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, minkälaisia yhteyksiä ammatillisen identiteetin ulottuvuuksilla on opetussuunnitelmassa (suunniteltu) ja opiskelijoiden kokemuksissa (koettu opetussuunnitelma) luokanopettajaopintojen loppupuolella.
Tutkimuksessa löydettiin opetussuunnitelmasta kolme (3) eri ulottuvuutta. Nämä ovat asiantuntijuus, itsereflektio ja itsensä kehittäminen opettajana sekä oppiainekohtainen ammattitaito eli opetustaidot. Asiantuntijuuden sekä itsereflektion ja itsensä kehittäminen oli selkeästi löydettävissä opetussuunnitelmasta. Oppiainekohtainen ammattitaito oli selkeästi heikommin edustettuna, mutta se luettiin ammatillisen identiteetin ulottuvuudeksi perustuen tutkimuksen teoria- ja aineistolähtöisiin päätelmiin.
Haastatteluiden analyysin tuloksena erotettiin opiskelijoiden kuvaukset siitä, millaisena he kokivat ammatillisen identiteettinsä ja miten se on heidän kokemuksiensa mukaan muodostunut. Ammatillinen identiteetti määriteltiin yhdellä kolmesta tavasta: vahvaksi, persoonallisuuteen perustuvaksi tai epävarmaksi tai vaihtelevaksi. Ammatillisen identiteetin koettiin muodostuneen myös niin ikään kolmen keinon avulla. Nämä keinot luokiteltiin seuraavasti: opetusharjoittelut ja niiden ohjaavat opettajat, kasvatustieteellinen teoria ja muut kirjalliset opinnot sekä ennen opintoja tai opintojen aikana kertynyt työkokemus. Opiskelijoiden kokemukset ammatillisen identiteetin muodostumisesta voidaan teoria- ja aineistolähtöisesti jakaa käytännön ja teorian näkökulmiin.
Johtopäätöksenä esitetään, että opiskelijoiden kokemukset ammatillisen identiteetin muodostumisesta on yhdistettävissä tavalla tai toisella jokaiseen opetussuunnitelmasta esiin nousseeseen ammatillisen identiteetin ulottuvuuteen. Kaksi ulottuvuuksista, asiantuntijuus ja ammattitaito, paljastuivat haastatteluaineiston perusteella osittain päällekkäisiksi ulottuvuuksiksi.
Haastatteluissa esiin noussutta työkokemusta pohdittiin lopuksi suhteessa opetussuunnitelmasta löydettyihin ammatillisen identiteetin ulottuvuuksiin. Työkokemus ei liity opintoihin suoralla tavalla eikä sitä näin ollen määritellä opetussuunnitelmassa. Mikäli tutkimuksen kuitenkin pohjaa Kellyn (2009) hyvin kokonaisvaltaiseen kuvaan opetussuunnitelman luonteesta, voidaan työkokemuksen merkitystä peilata opetussuunnitelmasta löydettyihin ulottuvuuksiin. The purpose of this research was to review the connections in the curriculum of teacher education and the experiences of teacher students regarding the formation of a professional identity. The research is based on the idea of Kelly’s (2009) definition of planned and received curriculum. In this study the planned curriculum is the teacher education curriculum of Tampere University, which includes the bachelor's and master’s degrees. The received curriculum is the experience of the students who are currently studying their Master’s.
The teacher education curriculum was discovered to have three (3) dimensions of professional identity: expertise, self-reflection, and professional skills. Expertise and self-reflection were featured in the planned curriculum more than professional skills.
The other research material used was eight interviews of master’s students in education. The interviews were conducted and analyzed regarding the experiences of forming their professional identities. It was discovered that the students defined their professional identities on a scale from strong to weak or fluctuating somewhere between them. The definitions were categorized in three: strong professional identity, personality-based identity and weak or fluctuating identity. It was also discovered that their professional identities were mostly formed by three different categories of experiences. The categories are teacher training and the teachers directing their training, educational sciences and other literary studies, and work experiences as a teacher or in other occupations in the field of education.
In conclusion, it can be stated that the experiences of teacher students forming their professional identities can be connected to all three dimensions found in the curriculum. Two of the dimensions however were found to be overlapping. Expertise and professional skills were somewhat combined in the definitions of students’ experiences and found to also be supported by theory.
The work life experience students described were finally compared to the dimensions of professional identity found in the curriculum. Work life experiences were not mentioned in the planned curriculum per se, but if Kelly’s (2009) broad and whole definition of the curriculum is considered, it can validate the connections found between the planned curriculum and work life experiences.
Tutkimuksessa löydettiin opetussuunnitelmasta kolme (3) eri ulottuvuutta. Nämä ovat asiantuntijuus, itsereflektio ja itsensä kehittäminen opettajana sekä oppiainekohtainen ammattitaito eli opetustaidot. Asiantuntijuuden sekä itsereflektion ja itsensä kehittäminen oli selkeästi löydettävissä opetussuunnitelmasta. Oppiainekohtainen ammattitaito oli selkeästi heikommin edustettuna, mutta se luettiin ammatillisen identiteetin ulottuvuudeksi perustuen tutkimuksen teoria- ja aineistolähtöisiin päätelmiin.
Haastatteluiden analyysin tuloksena erotettiin opiskelijoiden kuvaukset siitä, millaisena he kokivat ammatillisen identiteettinsä ja miten se on heidän kokemuksiensa mukaan muodostunut. Ammatillinen identiteetti määriteltiin yhdellä kolmesta tavasta: vahvaksi, persoonallisuuteen perustuvaksi tai epävarmaksi tai vaihtelevaksi. Ammatillisen identiteetin koettiin muodostuneen myös niin ikään kolmen keinon avulla. Nämä keinot luokiteltiin seuraavasti: opetusharjoittelut ja niiden ohjaavat opettajat, kasvatustieteellinen teoria ja muut kirjalliset opinnot sekä ennen opintoja tai opintojen aikana kertynyt työkokemus. Opiskelijoiden kokemukset ammatillisen identiteetin muodostumisesta voidaan teoria- ja aineistolähtöisesti jakaa käytännön ja teorian näkökulmiin.
Johtopäätöksenä esitetään, että opiskelijoiden kokemukset ammatillisen identiteetin muodostumisesta on yhdistettävissä tavalla tai toisella jokaiseen opetussuunnitelmasta esiin nousseeseen ammatillisen identiteetin ulottuvuuteen. Kaksi ulottuvuuksista, asiantuntijuus ja ammattitaito, paljastuivat haastatteluaineiston perusteella osittain päällekkäisiksi ulottuvuuksiksi.
Haastatteluissa esiin noussutta työkokemusta pohdittiin lopuksi suhteessa opetussuunnitelmasta löydettyihin ammatillisen identiteetin ulottuvuuksiin. Työkokemus ei liity opintoihin suoralla tavalla eikä sitä näin ollen määritellä opetussuunnitelmassa. Mikäli tutkimuksen kuitenkin pohjaa Kellyn (2009) hyvin kokonaisvaltaiseen kuvaan opetussuunnitelman luonteesta, voidaan työkokemuksen merkitystä peilata opetussuunnitelmasta löydettyihin ulottuvuuksiin.
The teacher education curriculum was discovered to have three (3) dimensions of professional identity: expertise, self-reflection, and professional skills. Expertise and self-reflection were featured in the planned curriculum more than professional skills.
The other research material used was eight interviews of master’s students in education. The interviews were conducted and analyzed regarding the experiences of forming their professional identities. It was discovered that the students defined their professional identities on a scale from strong to weak or fluctuating somewhere between them. The definitions were categorized in three: strong professional identity, personality-based identity and weak or fluctuating identity. It was also discovered that their professional identities were mostly formed by three different categories of experiences. The categories are teacher training and the teachers directing their training, educational sciences and other literary studies, and work experiences as a teacher or in other occupations in the field of education.
In conclusion, it can be stated that the experiences of teacher students forming their professional identities can be connected to all three dimensions found in the curriculum. Two of the dimensions however were found to be overlapping. Expertise and professional skills were somewhat combined in the definitions of students’ experiences and found to also be supported by theory.
The work life experience students described were finally compared to the dimensions of professional identity found in the curriculum. Work life experiences were not mentioned in the planned curriculum per se, but if Kelly’s (2009) broad and whole definition of the curriculum is considered, it can validate the connections found between the planned curriculum and work life experiences.