Turhamaisia kissarouvia ja petollisia käärmeherroja : Sukupuoli sydänkeskiajan faabelien ja bestiaarien parisuhdekuvauksissa
Järvelä, Nelli-Jasmin (2023)
Järvelä, Nelli-Jasmin
2023
Historian maisteriohjelma - Master's Programme in History
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-28
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310259075
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310259075
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan sukupuolen rakentamista sydänkeskiajan symbolisen ja opetuksellisen kirjallisuuden parisuhdekuvauksissa. Aihetta lähestytään feminiinisten ja maskuliinisten roolien kautta, jotka ilmenevät ja risteävät kolmessa pääteemassa: parisuhteen rakennuspalikoissa, seksuaalisuudessa ja vanhemmuudessa. Näitä käsitellään niihin liittyvien ideoiden, tunteiden ja toiminnan kautta. Feminiiniset ja maskuliiniset roolit toistavat, muokkaavat ja rakentavat aikakauden sukupuoliin liittyviä käsityksiä, odotuksia ja ihanteita. Niitä käsitellään opetuksellisessa kirjallisuudessa usein paheiden, syntien ja pelkojen kautta.
Eläintarinat ja maailman tarkasteleminen eläinten kautta olivat merkittäviä symboliikan keinoja keskiajalla, ja niissä ilmeni paljon sukupuoleen ja parisuhteisiin liittyviä teemoja – sellaisiakin, joita ei pidetty sopivana kuvata ihmisten kautta. Tässä tutkielmassa käytetään lähteinä faabeleita ja bestiaareja. Ne edustavat keskiajan eläimiä käsittelevää kirjallisuutta, jossa hyödynnetään tarinoita ja symboliikkaa erilaisten ajan uskonnollisten, yhteiskunnallisten ja osin tieteellisten opetusten välineenä. Molemmissa tekstilajeissa kerrotaan tarinoita ihmisyydestä symboliikan keinoin, sekä tulkitaan eläinten käyttäytymistä ihmisten näkökulmasta. Molemmat pohjautuvat aiempiin antiikin ja varhaiskeskiajan eläimiä ja kristillistä moraalia käsitteleviin teksteihin. Tutkielmassa käytetään lähteenä Odo Cheritonlaisen faabelikokoelmaa Fabulae 1220- luvulta ja British Library Additional 11283 -bestiaaria 1180-luvulta. Molemmat ovat kuvaavia esimerkkejä tekstilajeistaan sekä laajasti tunnettuja ja kopioituja aikakautenaan.
Tutkielma edustaa kulttuurihistoriallista tutkimusta, jossa ajatellaan erilaisten kulttuuristen ilmiöiden rakentuvan kerrostuneesti. Tutkimus pohjautuu Judith Butlerin teoriaan sukupuolen performatiivisuudesta, jonka mukaan sukupuoli rakentuu ja muokkautuu erilaisten toistettavien, feminiiniseksi tai maskuliiniseksi miellettyjen tekojen kautta. Teorian mukaan sukupuoli on ajallisesti ja paikallisesti muovautuva konstruktio, ja siten historiallinen ilmiö. Keskiajan kirjallisuuden käyttäminen lähdeaineistona tuo tutkimukseen omat erityispiirteensä, kuten sen, että lähteet kertovat ihmisten arkisten sukupuolikokemusten sijaan aikakauden laajemmista käsityksistä ja arvoista. Tutkielmassa faabeleita ja bestiaareja lähestytään parisuhdekuvauksissa esiintyvien, sukupuoleen liittyvien feminiinisten ja maskuliinisten piirteiden tyypittelemisen ja kategorisoinnin kautta. Merkittävimpiä kategorioita ovat aiemmin mainitut kolme pääteemaa sekä niiden sisäiset teemat ja roolit.
Tutkielmassa käsitellään parisuhteen rakentumista sitoutumisen ja kunnioituksen, tunnesiteiden, huolenpidon sekä toimijuuden ja vallan kautta. Seksuaalisuutta lähestytään aktiivisen ja passiivisen seksuaalisen toiminnan, ruumiillisen sitoutumisen sekä seksuaalisten hyveiden ja paheiden näkökulmasta. Vanhemmuutta tarkastellaan äitien ja isien hoiva-, suojelu- ja opettajaroolien sekä tunnesiteiden kautta. Näissä yhteneviä tekijöitä ovat avioliiton ihannointi sekä seksuaalisuuden lisääntymis- ja parisuhdekeskeisyys. Feminiiniset ihanteet, kuten siveys, nöyryys, omistautuneisuus ja passiivisuus näkyvät lähteiden naishahmojen toiminnassa puolison kunnioittamisena, kiintymyksen osoittamisena, ruumiillisena omistautumisena sekä jälkikasvun hoivaamisena. Mieshahmoilla feminiiniset ihanteet nousevat esiin jonkin verran itsekurin motivoimana seksuaalisena passiivisuutena. Maskuliinisia ihanteita lähteissä ovat voimakkuus, hallitseva rooli ja aktiivisuus, jotka näkyvät mieshahmojen vastuunkantona, suojelemisena, kontrollina ja aktiivisena toimintana. Myös naishahmoihin liitetään jonkin verran aktiivisuutta, jota pidetään vanhemmuuden kontekstissa hyvänä ja seksuaalisuuden kontekstissa vaarallisena. Mieshahmoilta sallitaan lähteissä naisia useammin poikkeamista tyypillisestä sukupuolittuneesta roolistaan. Tutkimus vahvistaa aiempaa tutkimusta keskiajan sukupuolista. Symboliikan tutkiminen tuo lisäksi syvyyttä aiheeseen, kun lähdemateriaalin luonteen ansiosta sukupuoleen liittyvät ihanteet ja niiden vastakohdat tulevat esiin ja korostuvat.
Eläintarinat ja maailman tarkasteleminen eläinten kautta olivat merkittäviä symboliikan keinoja keskiajalla, ja niissä ilmeni paljon sukupuoleen ja parisuhteisiin liittyviä teemoja – sellaisiakin, joita ei pidetty sopivana kuvata ihmisten kautta. Tässä tutkielmassa käytetään lähteinä faabeleita ja bestiaareja. Ne edustavat keskiajan eläimiä käsittelevää kirjallisuutta, jossa hyödynnetään tarinoita ja symboliikkaa erilaisten ajan uskonnollisten, yhteiskunnallisten ja osin tieteellisten opetusten välineenä. Molemmissa tekstilajeissa kerrotaan tarinoita ihmisyydestä symboliikan keinoin, sekä tulkitaan eläinten käyttäytymistä ihmisten näkökulmasta. Molemmat pohjautuvat aiempiin antiikin ja varhaiskeskiajan eläimiä ja kristillistä moraalia käsitteleviin teksteihin. Tutkielmassa käytetään lähteenä Odo Cheritonlaisen faabelikokoelmaa Fabulae 1220- luvulta ja British Library Additional 11283 -bestiaaria 1180-luvulta. Molemmat ovat kuvaavia esimerkkejä tekstilajeistaan sekä laajasti tunnettuja ja kopioituja aikakautenaan.
Tutkielma edustaa kulttuurihistoriallista tutkimusta, jossa ajatellaan erilaisten kulttuuristen ilmiöiden rakentuvan kerrostuneesti. Tutkimus pohjautuu Judith Butlerin teoriaan sukupuolen performatiivisuudesta, jonka mukaan sukupuoli rakentuu ja muokkautuu erilaisten toistettavien, feminiiniseksi tai maskuliiniseksi miellettyjen tekojen kautta. Teorian mukaan sukupuoli on ajallisesti ja paikallisesti muovautuva konstruktio, ja siten historiallinen ilmiö. Keskiajan kirjallisuuden käyttäminen lähdeaineistona tuo tutkimukseen omat erityispiirteensä, kuten sen, että lähteet kertovat ihmisten arkisten sukupuolikokemusten sijaan aikakauden laajemmista käsityksistä ja arvoista. Tutkielmassa faabeleita ja bestiaareja lähestytään parisuhdekuvauksissa esiintyvien, sukupuoleen liittyvien feminiinisten ja maskuliinisten piirteiden tyypittelemisen ja kategorisoinnin kautta. Merkittävimpiä kategorioita ovat aiemmin mainitut kolme pääteemaa sekä niiden sisäiset teemat ja roolit.
Tutkielmassa käsitellään parisuhteen rakentumista sitoutumisen ja kunnioituksen, tunnesiteiden, huolenpidon sekä toimijuuden ja vallan kautta. Seksuaalisuutta lähestytään aktiivisen ja passiivisen seksuaalisen toiminnan, ruumiillisen sitoutumisen sekä seksuaalisten hyveiden ja paheiden näkökulmasta. Vanhemmuutta tarkastellaan äitien ja isien hoiva-, suojelu- ja opettajaroolien sekä tunnesiteiden kautta. Näissä yhteneviä tekijöitä ovat avioliiton ihannointi sekä seksuaalisuuden lisääntymis- ja parisuhdekeskeisyys. Feminiiniset ihanteet, kuten siveys, nöyryys, omistautuneisuus ja passiivisuus näkyvät lähteiden naishahmojen toiminnassa puolison kunnioittamisena, kiintymyksen osoittamisena, ruumiillisena omistautumisena sekä jälkikasvun hoivaamisena. Mieshahmoilla feminiiniset ihanteet nousevat esiin jonkin verran itsekurin motivoimana seksuaalisena passiivisuutena. Maskuliinisia ihanteita lähteissä ovat voimakkuus, hallitseva rooli ja aktiivisuus, jotka näkyvät mieshahmojen vastuunkantona, suojelemisena, kontrollina ja aktiivisena toimintana. Myös naishahmoihin liitetään jonkin verran aktiivisuutta, jota pidetään vanhemmuuden kontekstissa hyvänä ja seksuaalisuuden kontekstissa vaarallisena. Mieshahmoilta sallitaan lähteissä naisia useammin poikkeamista tyypillisestä sukupuolittuneesta roolistaan. Tutkimus vahvistaa aiempaa tutkimusta keskiajan sukupuolista. Symboliikan tutkiminen tuo lisäksi syvyyttä aiheeseen, kun lähdemateriaalin luonteen ansiosta sukupuoleen liittyvät ihanteet ja niiden vastakohdat tulevat esiin ja korostuvat.