”Karhut kuuluu luontoon, ei mihinkään hemmetin keskukseen”: Uutiskeskustelua eläinten hyvinvoinnista ja oikeuksista, tapaus Kuusamon Suurpetokeskus
Tiihonen, Noora (2023)
2023
Hallintotieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Administrative Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310249010
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310249010
Tiivistelmä
Kuusamon Suurpetokeskus on ollut vuosien ajan suosittu turistikohde, jossa on päässyt näkemään lähietäisyydeltä muun muassa karhuja. Keskuksesta on julkaistu lukuisia uutisia, joiden välityksellä on päässyt ihastelemaan keskuksen asukkaita. Keskus nousi uutisotsikoihin vuoden 2022 keväällä, kun kaksi karhua karkasi aitauksesta, joista toinen lopetettiin sen hyökättyään keskuksen perustajan Sulo Karjalaisen kimppuun. Tästä alkoi ajanjakso, jolloin tuli esiin eläinten hyvinvointiin liittyviä epäkohtia. Uutisjulkaisuissa kirjoitettiin keskukseen liittyvistä käänteistä, mikä herätti paljon julkista keskustelua. Keskustelu oli vilkasta ja värikästä, kun keskuksen tapahtumat nähtiin eri näkökulmista.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia näkemyksiä eläinten hyvinvoinnista ja oikeuksista rakentui uutisten kommenttikentissä keskuksessa ilmi tulleiden laiminlyöntien esiintulon jälkeen sekä millaisia eläimiin kohdistuvia arvo-orientaatioita kommenteissa nousi esiin. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin, millaista kommentointi oli ennen vuoden 2022 epäkohtien esiintuloa. Tutkimuskysymys oli: millaisia näkemyksiä eläinten hyvinvoinnista ja oikeuksista rakentuu laiminlyöntien esiintulon jälkeen. Tutkimusaineistona toimi 12.4.–28.10.2022 ajanjaksolla kerätty verkkouutisten kommenttikentät. Verkkouutiset liittyivät Kuusamon Suurpetokeskuksen eläinten hyvinvoinnin epäkohtiin sekä niiden lieveilmiöihin. Aineisto koottiin verkkouutissivustoista, joita olivat Aamulehti, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat, Koillissanomat ja Yle. Aineistoa kerättiin myös 24.9.2015–21.9.2021 ajalta vertailukohteeksi. Tutkimus oli laadullinen ja analyysimenetelmänä toimi teoriaohjaava sisällönanalyysi.
Tutkimustuloksissa nousi esiin seitsemän näkemystä eläinten hyvinvoinnista ja oikeuksista. Ne liittyivät ihmisten velvollisuuteen turvata hoitamiensa eläinten hyvinvointi, eläinten oikeuteen vapauteen ja elämään, median vaikutukseen näkemysten muodostumiseen eläinten hyvinvoinnista, eri toimijoiden vastuuseen, ihmiskeskeisyyteen sekä kritiikkiin eläinten inhimillistämisestä. Tulosten perusteella kommentointi muuttui rajusti vuonna 2022, kun huoli eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisesta lisääntyi. Arvo-orientaatioista ihmiskeskeisen lisäksi kommenteissa nousivat esiin yhdenvertainen ja pluralistinen arvo-orientaatio.
Tulosten perusteella kommentoijilla oli laaja ja vaihteleva käsitys eläinten hyvinvoinnista. Myös eläinten oikeuksista oli erilaisia käsityksiä: toiset näkivät eläinten hengissä pitämisen olevan tärkeintä, toiset taas vapauden ja kärsimyksestä vapaan elämän. Ihmiskeskeinen arvo-orientaatio ei ollut vallitseva muihin arvo-orientaatioihin verrattuna, mikä on linjassa viime vuosien tutkimusten kanssa. Kuitenkaan ihmiskeskeisyys ei tule todennäköisesti katoamaan, koska yhteiskuntamme on rakennettu luonnon ja eläinten hyödyntämisen varaan. Tutkimustulokset eivät olleet tyhjentäviä, sillä esimerkiksi eläinten hyvinvointiin etääntyneesti arvo-orientoituneet eivät välttämättä kommentoineet lainkaan kommenttikenttiin.
Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisia näkemyksiä eläinten hyvinvoinnista ja oikeuksista rakentui uutisten kommenttikentissä keskuksessa ilmi tulleiden laiminlyöntien esiintulon jälkeen sekä millaisia eläimiin kohdistuvia arvo-orientaatioita kommenteissa nousi esiin. Lisäksi tutkimuksessa kartoitettiin, millaista kommentointi oli ennen vuoden 2022 epäkohtien esiintuloa. Tutkimuskysymys oli: millaisia näkemyksiä eläinten hyvinvoinnista ja oikeuksista rakentuu laiminlyöntien esiintulon jälkeen. Tutkimusaineistona toimi 12.4.–28.10.2022 ajanjaksolla kerätty verkkouutisten kommenttikentät. Verkkouutiset liittyivät Kuusamon Suurpetokeskuksen eläinten hyvinvoinnin epäkohtiin sekä niiden lieveilmiöihin. Aineisto koottiin verkkouutissivustoista, joita olivat Aamulehti, Helsingin Sanomat, Iltalehti, Ilta-Sanomat, Koillissanomat ja Yle. Aineistoa kerättiin myös 24.9.2015–21.9.2021 ajalta vertailukohteeksi. Tutkimus oli laadullinen ja analyysimenetelmänä toimi teoriaohjaava sisällönanalyysi.
Tutkimustuloksissa nousi esiin seitsemän näkemystä eläinten hyvinvoinnista ja oikeuksista. Ne liittyivät ihmisten velvollisuuteen turvata hoitamiensa eläinten hyvinvointi, eläinten oikeuteen vapauteen ja elämään, median vaikutukseen näkemysten muodostumiseen eläinten hyvinvoinnista, eri toimijoiden vastuuseen, ihmiskeskeisyyteen sekä kritiikkiin eläinten inhimillistämisestä. Tulosten perusteella kommentointi muuttui rajusti vuonna 2022, kun huoli eläinten hyvinvoinnin ja oikeuksien toteutumisesta lisääntyi. Arvo-orientaatioista ihmiskeskeisen lisäksi kommenteissa nousivat esiin yhdenvertainen ja pluralistinen arvo-orientaatio.
Tulosten perusteella kommentoijilla oli laaja ja vaihteleva käsitys eläinten hyvinvoinnista. Myös eläinten oikeuksista oli erilaisia käsityksiä: toiset näkivät eläinten hengissä pitämisen olevan tärkeintä, toiset taas vapauden ja kärsimyksestä vapaan elämän. Ihmiskeskeinen arvo-orientaatio ei ollut vallitseva muihin arvo-orientaatioihin verrattuna, mikä on linjassa viime vuosien tutkimusten kanssa. Kuitenkaan ihmiskeskeisyys ei tule todennäköisesti katoamaan, koska yhteiskuntamme on rakennettu luonnon ja eläinten hyödyntämisen varaan. Tutkimustulokset eivät olleet tyhjentäviä, sillä esimerkiksi eläinten hyvinvointiin etääntyneesti arvo-orientoituneet eivät välttämättä kommentoineet lainkaan kommenttikenttiin.