Paha punk ja hyvä hiphop? : Lehdistön kuvaukset suomalaisista nuorista punk- ja hiphop kulttuureissa 1970- ja 1990-luvuilla

Abstract

Nuorisokulttuurit ovat nuorison voimavara, joiden kautta erottaudutaan ja toisaalta koetaan yhteisöllisyyttä. Nuorisokulttuuri voi muodostua monenlaisten ilmiöiden ympärille. Yksi tällaisista ilmiöistä on musiikki. Tässä tutkimuksessa selvitetään, miten punk- sekä hiphop-kulttuurin vaikutuksia nuoriin käsiteltiin suomalaisissa lehdissä 1970- ja 1990-luvuilla. Tutkielma pyrkii vastaamaan kysymyksiin, miten punk-kulttuurin vaikutusta nuoriin käsitellään 1970-luvulla sanomalehdissä sekä vastaavasti, miten hiphop-kulttuurin vaikutusta nuoriin käsitellään 1990-luvulla sanomalehdissä. Tavoitteena on lisäksi selvittää, mitä yhteneväisyyksiä tai eroavaisuuksia näistä kuvauksista löytyy.

Punk-liike oli Suomessa suosituimmillaan 1970-luvulla, kun taas hiphopin ensimmäisen aallon voidaan nähdä rantautuneen Suomeen 1990-luvun alussa. Tutkittavat ilmiöt, punk sekä hiphop, sisältävät osittain samanlaisia piirteitä. Näiden alakulttuurien ympärille on muodostunut ideologioita, pukeutumistyylejä sekä nuorison ja valtakulttuurin välille muodostuneita vastakkainasetteluita, jotka ovat tietyllä tavoin myös nuoruuteen kuuluvia asioita. Punkkia, hiphoppia ja nuorisokulttuuria on käsitelty omina kokonaisuuksinaan tutkimuksissa aiemmin. Vertailevaa tutkimusta näiden kahden alakulttuurin vaikutuksista nuorisoon lehtien kirjoituksissa ei ole tietääkseni tutkittu aikaisemmin.

Tutkielman lähdemateriaalina toimivat yhteensä neljä Kansalliskirjaston digitoidun arkiston sanomalehteä, jotka ovat punkrockin osalta Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat. Hiphopin osalta maininnat kerätään Länsi-Savosta sekä Etelä-Suomen Sanomista. Punkkia koskevat lehtikirjoitukset ovat kerätty vuosien 1975–1980 väliltä ja hiphoppia koskevat vuosien 1990–2000 väliseltä ajalta. Tutkittavat lehdet valikoituivat pääasiassa tutkittavien ilmiöiden mainintojen määrän mukaan. Samalla tutkittavat lehdet edustavat erilaisia journalistisia suuntauksia, joka tarjoaa erilaisia näkökulmia tutkittaviin ilmiöihin.

Lehtien maininnoissa punk-liike näyttäytyy väkivaltaisena ja rähjäisenä nuorten kapinana. Musiikkialan toimijat näkevät punkrockin väylänä itseilmaisulle ja nuorten oman ajattelun herättämiselle. Hiphop näyttäytyy positiivisena, nuoria tanssin kautta liikkumaan kannustavana kaupallisena liikkeenä. Suomalaisuutta jopa viedään maailmalle kotimaisen hiphop-artisti Bomfunk MC’sin voimin. Lehtien mainintojen vertailun perusteella tutkittavat ilmiöt erosivat toisistaan odotettua enemmän. Hiphop ei sisältänyt punkille ominaista kapinaa missään tutkituista lehdistä vaan näyttäytyi lähinnä nuoria tanssittavana hauskanpitona. Punk näyttäytyi toimittajien ja muusikoiden puheissa eri tavoilla välillä mielettömäksi väkivallaksi ilman sanomaa ja välillä ympäröivän yhteiskunnan ongelmat paljastavaksi herättäjäksi. Yhteistä molemmille ilmiöille oli, että niissä erotettiin aitouden ja kaupallisuuden vastakkainasettelu. Lopulta molemmat lipsuivat alkuperäisiltä lähteiltään kohti nuorille suunnattuja kaupallisia ilmiöitä.