Viidennen luokan oppilaiden ennakkoasenteet ruotsin kielen oppiainetta kohtaan : Laadullinen kyselytutkimus
Pokela, Lotta (2023)
2023
Kasvatustieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor´s Programme in Educational Studies
Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta - Faculty of Education and Culture
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-10-31
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310238977
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310238977
Tiivistelmä
Ruotsinkielisen väestön määrä Suomessa laskee jatkuvasti ja ruotsin kielen näkyvyys suomalaisessa yhteiskunnassa pienenee (Saari, 2005). Ruotsin kielen opintojen velvoitteisuus herättää tunteita puolin ja toisin oppilaiden keskuudessa, mutta toisen kotimaisen kielen oppimäärän aloituksen siirtyminen kuudennelle luokalle tuo aiheen ajankohtaiseksi yhä nuoremmille oppilaille.
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin viidennen luokan oppilaiden ennakkoasenteita liittyen ruotsin kieleen, ennen kuin kielen opinnoista koulussa on vielä omakohtaista kokemusta. Näkökulmat, joista ennakkoasenteita tutkitaan, ovat erityisesti muiden ihmisten ja median vaikutukset, oppilaan aikaisemmat kokemukset kielten opiskelusta, kielen herättämät tunteet sekä ruotsiin yhdistettävä hyötymotivaatio. Tutkin aihetta haastattelemalla yhden viidennen luokan oppilaita kyselylomakkeen avulla, ja aineistoa tulkitsin laadullisella sisällönanalyysilla.
Tuloksissa käy ilmi myönteisten asenteiden painottuminen oppilailla. Tulokset vastaavat suurissa määrin muita tutkimuksia ruotsin kielen asenteista myös oppiaineen jo alettua (Green-Vänttinen & Lehti-Eklund, 2011). Oppilaiden ennakko-oletukset ruotsia kohtaan olivat kuitenkin huomattavasti kielteisempiä verrattuna heidän asenteisiinsa muita opittavia kieliä, kuten saksaa ja englantia kohtaan. Varautuneisuus ruotsin kieltä kohtaan voidaankin todennäköisesti suureksi osaa yhdistää uuden aiheen jännittävyyteen ja tuntemattoman aiheen tulkitsemiseen pohjimmiltaan vaikeampana.
Ennakkoasenteiden taustatekijöiden suhteen korostui tuloksissa hyötymotivaation tärkeys. Kielestä saatavaa hyötyä tai sen puutetta kuvailtiin useimmissa vastauksissa tukena joko myönteisille tai kielteisille asenteille. Lisäksi korostui erityisesti kieleen yhdistettävät tunteet, joista merkittävimpinä esiintyi jännitys sekä ahdistus, mutta myös innokkuus. Tulosten myötä jää kuitenkin auki mahdollisia muita lähestymiskulmia jatkotutkimukselle, kuten ennakkoasenteiden muuttuvuus oman kokemuksen myötä sekä alueellinen vaihtelevuus ennakkoasenteissa.
Tässä kandidaatintutkielmassa tutkin viidennen luokan oppilaiden ennakkoasenteita liittyen ruotsin kieleen, ennen kuin kielen opinnoista koulussa on vielä omakohtaista kokemusta. Näkökulmat, joista ennakkoasenteita tutkitaan, ovat erityisesti muiden ihmisten ja median vaikutukset, oppilaan aikaisemmat kokemukset kielten opiskelusta, kielen herättämät tunteet sekä ruotsiin yhdistettävä hyötymotivaatio. Tutkin aihetta haastattelemalla yhden viidennen luokan oppilaita kyselylomakkeen avulla, ja aineistoa tulkitsin laadullisella sisällönanalyysilla.
Tuloksissa käy ilmi myönteisten asenteiden painottuminen oppilailla. Tulokset vastaavat suurissa määrin muita tutkimuksia ruotsin kielen asenteista myös oppiaineen jo alettua (Green-Vänttinen & Lehti-Eklund, 2011). Oppilaiden ennakko-oletukset ruotsia kohtaan olivat kuitenkin huomattavasti kielteisempiä verrattuna heidän asenteisiinsa muita opittavia kieliä, kuten saksaa ja englantia kohtaan. Varautuneisuus ruotsin kieltä kohtaan voidaankin todennäköisesti suureksi osaa yhdistää uuden aiheen jännittävyyteen ja tuntemattoman aiheen tulkitsemiseen pohjimmiltaan vaikeampana.
Ennakkoasenteiden taustatekijöiden suhteen korostui tuloksissa hyötymotivaation tärkeys. Kielestä saatavaa hyötyä tai sen puutetta kuvailtiin useimmissa vastauksissa tukena joko myönteisille tai kielteisille asenteille. Lisäksi korostui erityisesti kieleen yhdistettävät tunteet, joista merkittävimpinä esiintyi jännitys sekä ahdistus, mutta myös innokkuus. Tulosten myötä jää kuitenkin auki mahdollisia muita lähestymiskulmia jatkotutkimukselle, kuten ennakkoasenteiden muuttuvuus oman kokemuksen myötä sekä alueellinen vaihtelevuus ennakkoasenteissa.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8421]