Kollektiivinen neuvottelu yksityisyyden rajoista : Pääministeri Sanna Marinin yksityisyyden rajoista käyty julkinen poliittinen keskustelu Twitterissä

Abstract

Yksityisyyden ja julkisuuden välinen hallinta on olennainen osa pääministerin toimenkuvaa. Se ei kuitenkaan ole yksinkertainen tehtävä, sillä pääministerin yksityisyyden rajat eivät ole yhtä selkeät kuin tavallisella kansalaisella, ja pääministerin yhteiskunnallisen aseman vuoksi pääministeriin liittyvä yksityinen tieto herättää kiinnostusta laajalti koko yhteiskunnassa. Mediakentän murros ja sosiaalinen media ovat tuoneet osaltaan haasteita rajanvetoon ja rajojen hallintaan. Yksityisyyden hallintaa on tutkittu vuorovaikutuksen tutkimuksessa laajasti muun muassa sosiaalisen median ja yksityisen tiedon yhteisomistajuuden näkökulmista. Se, miten kollektiivista neuvottelua yksityisyyden rajoista käydään sosiaalisessa mediassa tai julkisessa poliittisessa keskustelussa, on kuitenkin jäänyt tutkimuksessa pitkälti huomiotta. Myöskään poliitikkojen yksityisyyden rajoja koskevaa kollektiivista neuvottelua ei ole tutkittu aiemmin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on tuottaa vuorovaikutukseen liittyvää tietoa siitä, miten yksityisyyden rajoihin liittyvää kollektiivista neuvottelua käydään Twitterissä (nykyisessä X:ssä). Tutkimusongelmaa tarkastellaan elokuussa 2022 silloisen pääministeri Sanna Marinin yksityisyyden rajoista käydyn kollektiivisen neuvottelun kautta. Tutkimuksen aineisto koostuu 60 twiittiketjusta ja 753 twiitistä, joissa käytiin keskustelua Marinin elokuussa 2022 levinneistä juhlimisvideoista ja pääministerin yksityisyydestä. Tutkimuksessa hyödynnettiin yksityisyyden hallinnan teoriaa sen vuorovaikutusprosessin kuvailemiseksi, jossa yksityistä tietoa hallitaan ja sen rajoista neuvotellaan. Julkisen keskustelun erityispiirteiden kuvailemiseksi hyödynnettiin julkisen keskustelun käsitettä. Tutkimus pohjautuu laadullisiin menetelmiin, ja aineisto analysoitiin yhdistäen laadullista sisällön erittelyä ja retorista diskurssianalyysia. Tulokset osoittavat, että pääministeri Sanna Marinin yksityisyyden rajoja koskevassa kollektiivisessa neuvottelussa ilmenee kolme diskurssia: konservatiivisen naiskuvan diskurssi, liberaalin naiskuvan diskurssi sekä poliittisen johtajuuden kuvan diskurssi. Kaksi ensimmäistä diskurssia muodostuvat naisen yhteiskunnalliseen rooliin liittyvistä merkityksistä ja ne ovat keskenään kamppailevia diskursseja julkisessa poliittisessa keskustelussa. Poliittisen johtajuuden kuvan diskurssi muodostuu poliittiseen johtajuuteen liittyvistä merkityksistä. Diskurssissa poliittinen johtajuus hahmotetaan lähtökohtaisesti siitä oletuksesta käsin, että poliittinen johtaja on mies. Tuloksista voidaan päätellä, että kun pääministeri Marinin yksityisyyden rajoista neuvotellaan kollektiivisesti Twitterissä, keskustelua käydään kolmesta todellisuudesta käsin. Kaksi ensimmäistä todellisuutta ilmentävät kahta erilaista naisen yhteiskunnalliseen asemaan liittyvää todellisuutta. Kolmas todellisuus taas ilmentää poliittiseen johtajuuteen liittyvää todellisuutta ja on yhteydessä naisen yhteiskunnalliseen asemaan liittyviin todellisuuksiin, sillä poliittisen johtajuuden todellisuudessa poliittiset johtajat ovat miehiä, ja naiset ovat ikään kuin poissuljettuja tästä todellisuudesta. Tulokset myös kertovat naisiin liittyvistä asenteista yhteiskunnassa. Kun neuvotellaan naispääministerin yksityisyyden rajoista, neuvotellaan todellisuudessa yksityistä tietoa koskevan henkilön sukupuoleen eli naiseuteen liittyvistä asenteista. Lisäksi tulokset osoittavat, että tunnettujen henkilöjen ja median osallistumisella kollektiiviseen neuvotteluun ja julkiseen poliittiseen keskusteluun on paljon merkitystä. Havainnot ovat merkittäviä tutkimuksen tuottaman yhteiskunnallisen keskusteluun liittyvän syvemmän ymmärryksen näkökulmasta.