Lapsen kokeman henkisen väkivallan ilmi tuleminen
Kilkku, Ida; Liias, Ida (2023)
2023
Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-11
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310188918
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310188918
Tiivistelmä
Lapsen kokema henkinen väkivalta voidaan määritellä lapsen psyykkisen hyvinvoinnin tahalliseksi tai tahattomaksi vahingoittamiseksi sekä yksittäisiksi tai toistuviksi tilanteiksi, joissa lapsen tunne-elämää, hoivaa ja huolenpitoa laiminlyödään. Henkinen väkivalta vaikuttaa lapsen kehitykseen laaja-alaisesti. Se on väkivallan muodoista yleisin, mutta sen tunnistaminen ja siihen puuttuminen on edelleen vaikeaa.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata niitä tapoja, joilla 6–17 –vuotiaan lapsen kokema henkinen väkivalta tulee ilmi, sekä ilmituloa edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Tavoitteena on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla tuottaa lisätietoa lasten kokeman henkisen väkivallan ilmitulosta, jotta henkiseen väkivaltaan voitaisiin puuttua aikaisemmin.
Kirjallisuushaussa hyödynnettiin Cinahl-, Medline-, Social Science Premium Collection-, Psycinfo- ja Science Direct –tietokantoja. Hakutermeinä käytettiin englanninkielisiä käsitteitä child, young person, emotional abuse ja disclosure sekä näiden synonyymeja. Kirjallisuuskatsauksen sisäänottokriteerit määriteltiin seuraavasti: tutkimuksen tuli olla suomen- tai englanninkielinen tieteellinen vertaisarvioitu alkuperäistutkimus tai siitä tehty artikkeli, tutkimuksen tuli käsitellä lasten kokeman henkisen väkivallan ilmi tulemista tai ilmituloa edistäviä ja estäviä tekijöitä ja tutkimuksen kohteena tuli olla 6–17-vuotiaat lapset.
Poissulku- ja sisäänottokriteerien mukaisten tietokantarajausten sekä kaksoiskappaleiden poistamisen jälkeen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui koko tekstin perusteella 16 tutkimusta. Manuaalihaulla löytyi vielä yksi tutkimus, jonka myötä kirjallisuuskatsaus käsittää kokonaisuudessaan 17 tutkimusta. Valitut tutkimukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan lapsen kokema henkinen väkivalta tulee ilmi lapsen itse kertomana, jonkun muun kuin lapsen itse kertomana tai tahattomasti. Sukupuoli, ikä, tunnesiteet tekijää kohtaan sekä lapsen tunnetaidot vaikuttavat henkisen väkivallan ilmi tulemiseen. Todennäköisyys henkisestä väkivallasta kertomiselle kasvaa, jos lapsi tunnistaa henkisen väkivallan sekä saa tukea ja voi luottaa avun saantiin. Auttaja, oli se sitten ammattilainen, aikuinen, ystävä tai vertaistukija, voi oikeanlaisella reagoinnilla ja hyvillä sosiaalisilla taidoilla edistää lapsen kertomista henkisestä väkivallasta.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimuksista tunnistettiin moninaisia lapsen kokeman henkisen väkivallan ilmituloa edistäviä ja estäviä tekijöitä. Näiden tekijöiden tunnistamisen ja tiedostamisen avulla voidaan kehittää eri alojen ammattilaisten osaamista. Jatkossa olisi tärkeää tutkia, miten henkinen väkivalta tulee ilmi ammattilaiselle ja kehittää puheeksi ottamisen välineitä.
Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata niitä tapoja, joilla 6–17 –vuotiaan lapsen kokema henkinen väkivalta tulee ilmi, sekä ilmituloa edistäviä ja ehkäiseviä tekijöitä. Tavoitteena on systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla tuottaa lisätietoa lasten kokeman henkisen väkivallan ilmitulosta, jotta henkiseen väkivaltaan voitaisiin puuttua aikaisemmin.
Kirjallisuushaussa hyödynnettiin Cinahl-, Medline-, Social Science Premium Collection-, Psycinfo- ja Science Direct –tietokantoja. Hakutermeinä käytettiin englanninkielisiä käsitteitä child, young person, emotional abuse ja disclosure sekä näiden synonyymeja. Kirjallisuuskatsauksen sisäänottokriteerit määriteltiin seuraavasti: tutkimuksen tuli olla suomen- tai englanninkielinen tieteellinen vertaisarvioitu alkuperäistutkimus tai siitä tehty artikkeli, tutkimuksen tuli käsitellä lasten kokeman henkisen väkivallan ilmi tulemista tai ilmituloa edistäviä ja estäviä tekijöitä ja tutkimuksen kohteena tuli olla 6–17-vuotiaat lapset.
Poissulku- ja sisäänottokriteerien mukaisten tietokantarajausten sekä kaksoiskappaleiden poistamisen jälkeen kirjallisuuskatsaukseen valikoitui koko tekstin perusteella 16 tutkimusta. Manuaalihaulla löytyi vielä yksi tutkimus, jonka myötä kirjallisuuskatsaus käsittää kokonaisuudessaan 17 tutkimusta. Valitut tutkimukset analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysilla.
Tulosten mukaan lapsen kokema henkinen väkivalta tulee ilmi lapsen itse kertomana, jonkun muun kuin lapsen itse kertomana tai tahattomasti. Sukupuoli, ikä, tunnesiteet tekijää kohtaan sekä lapsen tunnetaidot vaikuttavat henkisen väkivallan ilmi tulemiseen. Todennäköisyys henkisestä väkivallasta kertomiselle kasvaa, jos lapsi tunnistaa henkisen väkivallan sekä saa tukea ja voi luottaa avun saantiin. Auttaja, oli se sitten ammattilainen, aikuinen, ystävä tai vertaistukija, voi oikeanlaisella reagoinnilla ja hyvillä sosiaalisilla taidoilla edistää lapsen kertomista henkisestä väkivallasta.
Kirjallisuuskatsauksen tutkimuksista tunnistettiin moninaisia lapsen kokeman henkisen väkivallan ilmituloa edistäviä ja estäviä tekijöitä. Näiden tekijöiden tunnistamisen ja tiedostamisen avulla voidaan kehittää eri alojen ammattilaisten osaamista. Jatkossa olisi tärkeää tutkia, miten henkinen väkivalta tulee ilmi ammattilaiselle ja kehittää puheeksi ottamisen välineitä.