Etävastaanottojen käyttö kansantautien hoidossa

Abstract

Työssä selvitettiin etävastaanottojen käyttöä suomalaisten kansantautien hoidossa. Kirjallisuuskatsaus suoritettiin etsimällä sekä kansainvälisistä että kotimaisista tietokannoista ja lähteistä tietoa eri kansantautien hoitoon liittyen ja etävastaanotoista niiden käytössä. Kirjallisuuskatsauksessa tarkasteltiin potilaan, terveydenhuollon ammattilaisten, kustannusten sekä yhteiskunnan näkökulmia aiheeseen. Tutkimuksessa käsiteltiin lyhyesti myös potilaalta vaadittavia valmiuksia etävastaanotoille osallistumiseen sekä sitä, että Suomessa terveydenhuollon ammattilaisilla ei ole yleisesti käytössä olevaa viitekehystä sen arvioimiseen, soveltuuko tietty vastaanotto käynti toteutettavaksi etänä. Myös etävastaanottojen tulevaisuutta käsiteltiin hieman.

Tulokseksi saatiin katsaus siitä, mitä kokemuksia kunkin kansantaudin hoidossa on saatu kansainvälisesti. Parhaiten etävastaanottojen avulla hoidettavat kansantaudit ovat kirjallisuuskatsauksen perusteella diabetes sekä mielenterveyden ongelmat. Kirjallisuuskatsauksessa pyrittiin käyttämään artikkeleita, jotka eivät liity etävastaanottoihin COVID-19 -pandemian aikana, mutta syöpäsairauksien sekä tuki- ja liikuntaelimistön ongelmien hoitoa tarkasteltaessa löytyi ainoastaan sellaisia artikkeleita. Tämä löydös viittaa siihen, että kyseisten sairauksien hoidossa ei olla hyödynnetty etävastaanottoja juurikaan muina aikoina kuin pandemian aikana.

Sydän- ja verisuonitaudit, astma ja allergia sekä muistisairaudet olivat sellaisia sairauksia, joiden hoidosta etävastaanottojen avulla oli sekä hyviä että huonoja kokemuksia. Yleisesti huonot kokemukset liittyvät siihen, että potilaan ja terveydenhuollon ammattilaisen välillä ei ole läheistä kontaktia ja että kliininen tutkimus on vaikeaa tai mahdotonta toteuttaa etänä. Hyvät kokemukset liittyivät siihen, että etävastaanottojen avulla terveydenhuollon ammattilainen pystyy tarkastele maan potilasta tämän ominaisessa ympäristössä, esimerkiksi kotonaan. Tällöin voidaan havainnoida terveyteen vaikuttavia tekijöitä potilaan jokapäiväisessä ympäristössä. Yleisesti etävastaanottojen katsottiin sopivan sellaisten seurantakäyntien hoitoon, joilla ei toteuteta kliinistä tutkimusta ja joille voidaan valmistautua esittämällä tarpeelliset mittaustulokset tai tiedot, esimerkiksi potilaan verensokeriarvot.

Potilaalta vaaditaan etävastaanotoille osallistumiseen ainakin toimiva laitteisto ja verkkoyhteys, mutta joskus vaatimuksena voi olla myös avustaja, joka mahdollistaa etävastaanoton sujumisen. Vaatimukset voivat vaihdella etävastaanoton sekä hoidettavan sairauden luonteesta riippuen.

Etävastaanottojen käytöllä suomalaisessa terveydenhuollossa on positiivinen tulevaisuus. COVID-19-pandemian aikaansaamaa teknologisen loikan alkusysäystä pyritään pitämään yllä ja kehitystä jatkamaan jopa hallitusohjelmaa myöten. Erilaisten etävastaanottomenetelmien käyttämistä on mahdollista kehittää. Tällaisia voivat olla esimerkiksi sellaisten laitteiden ja henkilöstön vieminen potilaan kotiin, joiden avulla esimerkiksi lääkärin on mahdollista tutkia potilasta etänä avustajan avustamana.

The study investigated the use of remote appointments in the treatment of common diseases in Finland. The literature review was carried out by searching both international and domestic databases and sources for information related to the treatment of various endemic diseases and remote appointments in their use. The literature review examined the perspectives of patients, healthcare professionals, costs and society on the topic. The study also briefly discussed the patient's ability to participate in remote appointments and the fact that healthcare professionals in Finland do not have a generally used framework for assessing whether a particular appointment is suitable for remote appointments. The future of remote appointments was also discussed in short.

The result was a review of international experiences in the treatment of each endemic disease. According to a literature review, the endemic diseases best treated with remote appointments are diabetes and mental health problems. The literature review attempted to use articles that are not related to remote appointments during the COVID-19 pandemic, but when examining the treatment of cancer and musculoskeletal problems, only such articles were found. This finding suggests that there has been little use of remote appointments for these diseases outside of the pandemic.

Cardiovascular diseases, asthma and allergy, as well as memory disorders were diseases whose treatment through remote appointments was both good and bad. In general, bad experiences are related to the lack of close contact between the patient and the healthcare professional and the fact that it is difficult or impossible to conduct a clinical examination remotely. Good experiences were related to the fact that remote appointments allow healthcare professionals to examine patients in their characteristic environment, for example at home. In this case, factors affecting health from the environment can be observed. In general, remote appointments were considered suitable for the treatment of follow-up visits that do not involve a clinical examination and for which preparation can be made by providing the necessary measurement results or data, such as the patient's blood glucose levels.

Patients are required to have at least functional equipment and a network connection to participate in remote appointments, but sometimes there may also be a need for an assistant to enable remote appointments to run smoothly. The requirements may vary depending on the nature of the remote appointment and the illness being treated.

The use of remote appointments in Finnish healthcare has a positive future. The aim is to maintain the initial impetus for the technological leap caused by the COVID-19 pandemic and to continue the development even through the Government Program. It is possible to develop the use of different remote appointment methods. These may include, for example, taking equipment and personnel to the patient's home that make it possible, for example, for a doctor to examine the patient remotely with the assistance of an assistant.