Haasteet viittomakielen konekäännösjärjestelmien kehityksessä

Abstract

Maailmalta löytyy noin 300 erilaista viittomakieltä, joilla on yhteensä noin 70 miljoonaa käyttäjää. Suomessa suomalainen tai suomenruotsalainen viittomakieli on noin 3100 kuuron henkilön äidinkieli. Viitotuilla kielillä on erityinen asema osana kuurojen kulttuuria, ja viittomakieliset muodostavatkin sekä kielellisen että kulttuurillisen vähemmistön. Tietokonesovellusten käyttöliittymät, hakukoneet ja kääntäjät eivät useimmiten tue viittomakieltä, mikä aiheuttaa esteitä esimerkiksi tiedon saavutettavuuteen viittomakielisille. Kehitys konenäön ja -oppimisen alalla on vähentänyt esteitä viittomakielen konekääntämisen kehityksessä ja luonut mahdollisuuksia sitä hyödyntävien järjestelmien luomiseen.

Tässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen tutkimuskirjallisuuden avulla viittomakielen koneellisen käsittelyn haasteita automaattisen käännöksen ja sen sovelluskohteiden eri osa-alueilla. Toteutin tutkielman kirjallisuuskatsauksena, johon valitsin aineistoksi ajankohtaisia tutkimuksia, kirjallisuusanalyysejä ja kuuroyhteisön tuottamaa materiaalia kuten lausuntoja. Valitsin tutkielmaan mukaan aineistoja, jotka käsittelevät aihetta eri näkökulmista, esimerkiksi teknologian, käyttäjän tai kuuroyhteisön kannalta.

Tunnistan tutkielmassa useita haasteita teknologian suunnittelussa ja kehityksessä. Merkittäviä haasteita näissä kategorioissa ovat esimerkiksi viittomakielen koneellisen tuottamisen korkeat vaatimukset teknologialle, huono ymmärrys käyttäjien tarpeista ja vaatimuksista sekä kuuroyhteisön vähäinen osallisuus projekteissa. Myös rakenteelliset ja modaaliteetteihin liittyvät erot viitottujen ja puhuttujen kielten välillä hankaloittavat kehitystyötä, sillä luonnollisen kielen käsittelyn ja konekääntämisen olemassa olevien järjestelmien hyödyntäminen on hankalaa viitottujen kielten ominaisuuksien vuoksi. Useissa konekäännösjärjestelmissä viittomakieltä olisi käsiteltävä tekstimuodossa, jota useimmilla viittomakielillä ei ole.

Viittomakielen konekäännöksen sovellusten kehittäminen vaatii käyttäjien, etenkin kuurojen käyttäjien, osallistamista kehityksen eri vaiheissa ja kehitys- ja tutkimustyön suorittamista monitieteellisissä työryhmissä. Vain näin saadaan aikaan käytettävyydeltään onnistuneita ja käyttäjien omaksumia sovelluksia.