Kieltenvälisen siteeraamisen käytäntöjä suomenkielisissä verkkouutisissa
Kuusikko, Otto (2023)
Kuusikko, Otto
2023
Monikielisen viestinnän ja käännöstieteen maisteriohjelma - Master's Programme in Multilingual Communication and Translation Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310188917
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310188917
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkastellaan sitaattien kääntämistä suomalaisissa verkkouutisissa lähdekielen ollessa englanti. Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisia muutoksia verkkouutisissa esiintyvissä sitaateissa tapahtuu käännösprosessin aikana. Tutkimuskysymykset ovat seuraavat: millaisia muutoksia käännetyissä sitaateissa voidaan havaita lähtökielisiin sitaatteihin verrattuna ja miten käännetyt sitaatit toteuttavat suomalaisessa journalismissa havaittuja sitaattien tyypillisiä tehtäviä.
Aineistona tutkimuksessa käytetään Ylen sekä Iltalehden verkkosivuilla julkaistuissa uutisissa esiintyviä sitaatteja sekä näiden sitaattien lähtökielisistä uutisista kerättyjä vastineita. Sitaattien analyysissä hyödynnetään Kayo Matsushitan omassa tutkimuksessaan käyttämää kolmen käännösstrategian luokittelua sekä Lauri Haapasen esittämiä sitaattien dekontekstualisoinnin käytäntöjä ja Nina Havumetsän esittämiä näihin käytäntöihin liittyviä tutkimuskysymyksiä. Tutkielman taustateoriassa käsitellään uutiskääntämisen ominaispiirteitä ja uutisten toimittamisen sekä kääntämisen välistä suhdetta. Lisäksi taustateoriassa käsitellään sitaatteja ja siteeraamisen käytäntöjä sekä kieltenvälistä siteeraamista ja siihen liittyvää aiempaa tutkimusta.
Tarkasteltaessa kohdekielisissä sitaateissa tapahtuvia muutoksia havaittiin poistamisen strategian olevan yleisin käännösstrategia. Myös korvaamisen ja lisäämisen strategioiden käyttöä esiintyi aineiston sitaateissa. Lisäksi aineiston 27:stä kohdekielisissä uutisartikkeleissa esiintyneestä sitaatista 13 oli sellaisia, joissa ei havaittu yhdenkään käännösstrategian käyttöä, ja yksi aineiston kohdekielisistä sitaateista ei soveltunut mihinkään muista kategorioista. Käännösstrategioita käytettiin tekemään sitaateista helpommin ymmärrettäviä kohdelukijoille.
Arvioitaessa käännettyjen sitaattien kykyä toteuttaa sitaattien tehtäviä selvisi, että kohdekieliset sitaatit toteuttavat sitaattien tehtäviä pääosin hyvin. Sitaatteihin kohdistuvista muutoksista huolimatta sitaateista välittyy niiden puhujien mielipiteet ja näkemykset siten, että vastuu kohdistuu oikealle henkilölle oikeasta asiasta. Sitaattien alkuperäisten esittäjien puhetapa tai ajatusten muotoilemisen tapa välittyy myös pääosin sellaisena kuin lähtökielisessä sitaatissakin, mutta saattaa joissain tapauksissa muuttua sitaatin selventämisen vuoksi. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaisessa mediassa tehdään käännettyihin sitaatteihin muutoksia, jotka tekevät niistä tarvittaessa helpommin ymmärrettäviä ja luontevan oloisia.
Aineistona tutkimuksessa käytetään Ylen sekä Iltalehden verkkosivuilla julkaistuissa uutisissa esiintyviä sitaatteja sekä näiden sitaattien lähtökielisistä uutisista kerättyjä vastineita. Sitaattien analyysissä hyödynnetään Kayo Matsushitan omassa tutkimuksessaan käyttämää kolmen käännösstrategian luokittelua sekä Lauri Haapasen esittämiä sitaattien dekontekstualisoinnin käytäntöjä ja Nina Havumetsän esittämiä näihin käytäntöihin liittyviä tutkimuskysymyksiä. Tutkielman taustateoriassa käsitellään uutiskääntämisen ominaispiirteitä ja uutisten toimittamisen sekä kääntämisen välistä suhdetta. Lisäksi taustateoriassa käsitellään sitaatteja ja siteeraamisen käytäntöjä sekä kieltenvälistä siteeraamista ja siihen liittyvää aiempaa tutkimusta.
Tarkasteltaessa kohdekielisissä sitaateissa tapahtuvia muutoksia havaittiin poistamisen strategian olevan yleisin käännösstrategia. Myös korvaamisen ja lisäämisen strategioiden käyttöä esiintyi aineiston sitaateissa. Lisäksi aineiston 27:stä kohdekielisissä uutisartikkeleissa esiintyneestä sitaatista 13 oli sellaisia, joissa ei havaittu yhdenkään käännösstrategian käyttöä, ja yksi aineiston kohdekielisistä sitaateista ei soveltunut mihinkään muista kategorioista. Käännösstrategioita käytettiin tekemään sitaateista helpommin ymmärrettäviä kohdelukijoille.
Arvioitaessa käännettyjen sitaattien kykyä toteuttaa sitaattien tehtäviä selvisi, että kohdekieliset sitaatit toteuttavat sitaattien tehtäviä pääosin hyvin. Sitaatteihin kohdistuvista muutoksista huolimatta sitaateista välittyy niiden puhujien mielipiteet ja näkemykset siten, että vastuu kohdistuu oikealle henkilölle oikeasta asiasta. Sitaattien alkuperäisten esittäjien puhetapa tai ajatusten muotoilemisen tapa välittyy myös pääosin sellaisena kuin lähtökielisessä sitaatissakin, mutta saattaa joissain tapauksissa muuttua sitaatin selventämisen vuoksi. Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että suomalaisessa mediassa tehdään käännettyihin sitaatteihin muutoksia, jotka tekevät niistä tarvittaessa helpommin ymmärrettäviä ja luontevan oloisia.