Asiakasarvon fasilitointi infrastruktuurin automaatiotyökaluilla rakennettavilla pilvidata-alustoilla
Riepponen, Antti (2023)
Riepponen, Antti
2023
Tietojohtamisen DI-ohjelma - Master's Programme in Information and Knowledge Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-03
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310188895
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310188895
Tiivistelmä
Tänä päivänä tiedon hyödyntäminen on keskiössä erinäisissä organisaatioissa. Jotta tietoa pystytään hyödyntämään myös organisaatioiden johtamisessa, täytyy tiedon olla luotettavaa, eheätä, sekä oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Koska tiedon hyödyntäminen organisaation toiminnassa edellyttää usein myös teknologian hyödyntämistä, vaikuttavat käytettävät teknologiat, kuten erinäiset IAAS-, PAAS- ja SAAS-palvelut ja niiden toiminta organisaatioiden kykyyn hyödyntää tietoa. Täten tiedon eri ulottuvuuksien rakentumiseen aletaan vaikuttamaan jo teknologisia valintoja tehdessä sekä implementoidessa teknologiaa organisaation toimintaan.
Kun organisaatiot käsittelevät ja hyödyntävät dataa, halutaan se usein viedä keskitettyyn sijaintiin eli esimerkiksi erinäisestä ohjelmistosta ja laitteistosta muodostuvalle data-alustalle, jossa sitä voidaan hallita sekä jalostaa hyödynnettäväksi. Jotta data-alustoihin liittyvää ohjelmistoa voidaan yleensä käyttää, täytyy olla olemassa jonkinlaista infrastruktuuria, jolla ohjelmiston käyttö tapahtuu. Pilvipalveluihin rakennettavien data-alustojen infrastruktuuria voidaan muun pilvipalveluihin rakennettavan IT-infrastruktuurin tapaan rakentaa ja ottaa käyttöön infrastruktuurin automaatiotyökaluja eli IAC-työkaluja hyödyntäen. IAC-työkalujen avulla infrastruktuurin konfiguroinnit voidaan kirjoittaa ohjelmalliseen formaattiin ja julkaista infrastruktuuria koodiin perustuen automatisoidusti, nopeasti ja esimerkiksi tiettyä prosessia noudattaen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia asiantuntijahaastatteluiden avulla, miten IAC-työkalujen käyttö data-alustojen rakentamisessa vaikuttaa syntyvään data-alustaan ja lopulta alustan avulla tehtävään tiedon hyödyntämiseen ja tietoperusteiseen arvonluontiin tilanteissa, joissa pilvipalveluihin rakennettavan data-alustan rakentaminen on ulkoistettu asiakasorganisaatiolta toimittajaorganisaatiolle. Tutkimus toteutettiin upotettuna tapaustutkimuksena yrityksessä, joka tarjoaa erinäisiä IT-asiantuntijapalveluja, kuten data-alustojen-, pilvi-infrastruktuurien- ja ohjelmistojen kehitystä. Koska data-alustakehitykseen ja IAC-työkalujen hyödyntämiseen liittyen ei juurikaan löytynyt aiempaa teoriaa, pyrittiin data-alustakehityksen luonnetta ja IAC-työkalujen käytön vaikutusta hahmottamaan kerätyn empiirisen aineiston lisäksi ohjelmistokehitystä- ja Lean-filosofiaa käsittelevästä teoriasta. Täten tutkimuksessa verrattiin ohjelmistokehityksen luonnetta data-alustakehitykseen, jotta voitiin ymmärtää, miten Lean-filosofian ja erityisesti Lean-ohjelmistokehitys-filosofian hyödyntäminen soveltuu data-alustakehityksen ja IAC-työkalujen käytön arviointiin.
Tutkimuksen keskeisiksi johtopäätöksiksi saatiin seuraavanlaiset päätelmät. Ensinnäkin IACtyökalujen käytöstä oli hyötyä käytännössä kaikenkokoisten data-alustojen infrastruktuurin rakentamisessa. Toiseksi toimittajan näkökulmasta IAC-työkalujen käyttö data-alustakehityksessä vaikutti vähentävän infrastruktuurin rakentamisessa syntyviä virheitä, tarvetta infrastruktuurikonfigurointien uudelleenopiskelulle, työtehtävien vaihtamiselle sekä jälkikäteen korjaamiselle vähentäen samalla mahdollista toimittajan työntekijöiden vaihtumisesta aiheutuvaa haittaa ja nopeuttaen samalla suurien infrastruktuurien rakentamista. Asiakkaan näkökulmasta IACtyökalujen käytön hyötynä oli erityisesti se, että data-alustalla käsiteltävän tiedon ulottuvuudet täyttyivät todennäköisemmin IAC-työkaluja hyödyntäessä. Lisäksi työkalujen käyttö lisäsi data-alustan tietoturvallisuutta ja mahdollisti kattavamman valvonnan, mikäli IAC-työkaluja käytettiin versionhallinnan ja automatisoidun julkaisun avulla. IAC-työkalujen käyttö myös tuotti kustannussäästöjä sekä vähensi toimittajan ja asiakkaan henkistä kuormitusta.
Kun organisaatiot käsittelevät ja hyödyntävät dataa, halutaan se usein viedä keskitettyyn sijaintiin eli esimerkiksi erinäisestä ohjelmistosta ja laitteistosta muodostuvalle data-alustalle, jossa sitä voidaan hallita sekä jalostaa hyödynnettäväksi. Jotta data-alustoihin liittyvää ohjelmistoa voidaan yleensä käyttää, täytyy olla olemassa jonkinlaista infrastruktuuria, jolla ohjelmiston käyttö tapahtuu. Pilvipalveluihin rakennettavien data-alustojen infrastruktuuria voidaan muun pilvipalveluihin rakennettavan IT-infrastruktuurin tapaan rakentaa ja ottaa käyttöön infrastruktuurin automaatiotyökaluja eli IAC-työkaluja hyödyntäen. IAC-työkalujen avulla infrastruktuurin konfiguroinnit voidaan kirjoittaa ohjelmalliseen formaattiin ja julkaista infrastruktuuria koodiin perustuen automatisoidusti, nopeasti ja esimerkiksi tiettyä prosessia noudattaen.
Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia asiantuntijahaastatteluiden avulla, miten IAC-työkalujen käyttö data-alustojen rakentamisessa vaikuttaa syntyvään data-alustaan ja lopulta alustan avulla tehtävään tiedon hyödyntämiseen ja tietoperusteiseen arvonluontiin tilanteissa, joissa pilvipalveluihin rakennettavan data-alustan rakentaminen on ulkoistettu asiakasorganisaatiolta toimittajaorganisaatiolle. Tutkimus toteutettiin upotettuna tapaustutkimuksena yrityksessä, joka tarjoaa erinäisiä IT-asiantuntijapalveluja, kuten data-alustojen-, pilvi-infrastruktuurien- ja ohjelmistojen kehitystä. Koska data-alustakehitykseen ja IAC-työkalujen hyödyntämiseen liittyen ei juurikaan löytynyt aiempaa teoriaa, pyrittiin data-alustakehityksen luonnetta ja IAC-työkalujen käytön vaikutusta hahmottamaan kerätyn empiirisen aineiston lisäksi ohjelmistokehitystä- ja Lean-filosofiaa käsittelevästä teoriasta. Täten tutkimuksessa verrattiin ohjelmistokehityksen luonnetta data-alustakehitykseen, jotta voitiin ymmärtää, miten Lean-filosofian ja erityisesti Lean-ohjelmistokehitys-filosofian hyödyntäminen soveltuu data-alustakehityksen ja IAC-työkalujen käytön arviointiin.
Tutkimuksen keskeisiksi johtopäätöksiksi saatiin seuraavanlaiset päätelmät. Ensinnäkin IACtyökalujen käytöstä oli hyötyä käytännössä kaikenkokoisten data-alustojen infrastruktuurin rakentamisessa. Toiseksi toimittajan näkökulmasta IAC-työkalujen käyttö data-alustakehityksessä vaikutti vähentävän infrastruktuurin rakentamisessa syntyviä virheitä, tarvetta infrastruktuurikonfigurointien uudelleenopiskelulle, työtehtävien vaihtamiselle sekä jälkikäteen korjaamiselle vähentäen samalla mahdollista toimittajan työntekijöiden vaihtumisesta aiheutuvaa haittaa ja nopeuttaen samalla suurien infrastruktuurien rakentamista. Asiakkaan näkökulmasta IACtyökalujen käytön hyötynä oli erityisesti se, että data-alustalla käsiteltävän tiedon ulottuvuudet täyttyivät todennäköisemmin IAC-työkaluja hyödyntäessä. Lisäksi työkalujen käyttö lisäsi data-alustan tietoturvallisuutta ja mahdollisti kattavamman valvonnan, mikäli IAC-työkaluja käytettiin versionhallinnan ja automatisoidun julkaisun avulla. IAC-työkalujen käyttö myös tuotti kustannussäästöjä sekä vähensi toimittajan ja asiakkaan henkistä kuormitusta.