Luottotietosääntelyn muutoksien vaikutukset pankkien luottoriskien hallintaan
Siltanen, Juuso (2023)
Siltanen, Juuso
2023
Kauppatieteiden maisteriohjelma - Master's Programme in Business Studies
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-10-25
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310178887
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310178887
Tiivistelmä
Pankkien luottoriskien hallinta perustuu sääntelyyn, ohjeistuksiin ja pankkien omaan luottopolitiikkaan. Luotonmyönnön yhteydessä pankit tarkastavat yleensä luotonhakijan tiedot luottotietorekisteristä ja tavallisesti luoton myönnön edellytyksenä on se, että hakijalla ei ole maksuhäiriömerkintöjä. Aikaisemmin maksuhäiriötiedot ovat säilyneet useamman vuoden luottotietorekisterissä saatavan maksamisen jälkeen, jolloin merkinnällä on ollut pitkäaikainen vaikutus luotonhakijalle. Maksuhäiriömerkintöjen pitkät säilytysajat ovat aiheuttaneet yksityishenkilöille kohtuuttoman negatiivisia seurauksia, joiden seurauksena niiden säilytysaikoja on haluttu lyhentää. Lainsäädännön yhdenmukaisuuden vuoksi myös yritysten maksuhäiriömerkintöjen säilytysaikoja on haluttu lyhentää vastaavasti. Vuoden 2024 alussa tulee käyttöön positiivinen luottotietorekisteri, johon tulee tiedot kaikkien luonnollisten henkilöiden ottamista luotoista ja tuloista. Luotonantajat pystyvät tarkastamaan nämä positiiviset luottotiedot luotonmyönnön yhteydessä.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia maksuhäiriömerkintöjen säilytysajan lyhentämisellä sekä positiivisen luottotietorekisterin käyttöönotolla on pankkien luottoriskien hallintaan. Lisäksi tutkielmassa haluttiin selvittää, kuinka luottotietosääntelylle asetetut yhteiskunnalliset tavoitteet ovat muuttuneet ajan kuluessa. Tutkimus on toteutettu lainopillisena tutkimuksena ja lisäksi luottotietosääntelyn tavoitteiden tutkimisessa asiaa lähestytään oikeuspoliittisesta näkökulmasta. Tärkeimpänä lähteenä on käytetty lainsäädännön ohella lainvalmisteluaineistoja ja lainvalmistelun yhteydessä annettuja asiantuntijalausuntoja. Muina lähteinä on käytetty muun muassa oikeuskirjallisuutta sekä muita oikeudellisia julkaisuja.
Tutkimuksessa päädyttiin siihen lopputulokseen, että luottotietosääntelyä on lähdetty toteuttamaan entistä enemmän yksityishenkilöiden asemaa korostaen. Maksuhäiriötietojen säilytysaikojen lyhentämisellä on jonkin verran negatiivisia vaikutuksia pankkien luottoriskien hallintaan, mitkä tulevat esiin erityisesti luoton myönnön yhteydessä. Vastaavasti positiivinen luottotietorekisteri kuitenkin tuo uusia mahdollisuuksia pankeille luotonhakijan maksukyvyn arviointiin liittyen, joten sen vaikutukset luotonantajille ovat positiivisia. Kun arvioidaan luottotietosääntelyn muutoksia ja positiivista luottotietorekisteriä yhtenä kokonaisuutena, on kokonaisuudessaan vaikutukset luottoriskien hallinnalle positiiviset yksityishenkilöille suunnatussa luotonmyönnössä. Yrityksille suunnatussa luotonmyönnössä vaikutukset ovat stabiilimmat, sillä pelkän luottotietorekisterin hyödyntäminen yritysluotonannossa ei ole niin merkityksellistä kuin yksityishenkilöille suunnatussa luotonannossa, ja ainakaan toistaiseksi yritysluottojen tietoja ei tule saataville positiiviseen luottotietorekisteriin.
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia vaikutuksia maksuhäiriömerkintöjen säilytysajan lyhentämisellä sekä positiivisen luottotietorekisterin käyttöönotolla on pankkien luottoriskien hallintaan. Lisäksi tutkielmassa haluttiin selvittää, kuinka luottotietosääntelylle asetetut yhteiskunnalliset tavoitteet ovat muuttuneet ajan kuluessa. Tutkimus on toteutettu lainopillisena tutkimuksena ja lisäksi luottotietosääntelyn tavoitteiden tutkimisessa asiaa lähestytään oikeuspoliittisesta näkökulmasta. Tärkeimpänä lähteenä on käytetty lainsäädännön ohella lainvalmisteluaineistoja ja lainvalmistelun yhteydessä annettuja asiantuntijalausuntoja. Muina lähteinä on käytetty muun muassa oikeuskirjallisuutta sekä muita oikeudellisia julkaisuja.
Tutkimuksessa päädyttiin siihen lopputulokseen, että luottotietosääntelyä on lähdetty toteuttamaan entistä enemmän yksityishenkilöiden asemaa korostaen. Maksuhäiriötietojen säilytysaikojen lyhentämisellä on jonkin verran negatiivisia vaikutuksia pankkien luottoriskien hallintaan, mitkä tulevat esiin erityisesti luoton myönnön yhteydessä. Vastaavasti positiivinen luottotietorekisteri kuitenkin tuo uusia mahdollisuuksia pankeille luotonhakijan maksukyvyn arviointiin liittyen, joten sen vaikutukset luotonantajille ovat positiivisia. Kun arvioidaan luottotietosääntelyn muutoksia ja positiivista luottotietorekisteriä yhtenä kokonaisuutena, on kokonaisuudessaan vaikutukset luottoriskien hallinnalle positiiviset yksityishenkilöille suunnatussa luotonmyönnössä. Yrityksille suunnatussa luotonmyönnössä vaikutukset ovat stabiilimmat, sillä pelkän luottotietorekisterin hyödyntäminen yritysluotonannossa ei ole niin merkityksellistä kuin yksityishenkilöille suunnatussa luotonannossa, ja ainakaan toistaiseksi yritysluottojen tietoja ei tule saataville positiiviseen luottotietorekisteriin.