Opetusteknologian maturiteettimallin operationalisointi
Tarukannel, Iikka (2023)
Tarukannel, Iikka
2023
Informaatiotutkimuksen maisteriohjelma - Master's Programme in Information Studies
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-10
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310158836
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310158836
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa operationalisoitiin opetusteknologian maturiteettimalli ja validoitiin se fokusryhmähaastattelussa alan asiantuntijoiden kanssa. Tutkimus noudattaa päätöksentekometodologista tutkimusotetta, joten se on luonteeltaan teoreettinen ja normatiivinen sekä toisaalta konstruktiivinen, eli tutkimuksessa annetaan validoitu toimintasuositus. Tutkimuksessa ei työn luonteen vuoksi ollut varsinaista tutkimuskysymystä eikä työn tutkimusmenetelmillä vastattu kysymykseen, vaan niillä arvioitiin, kehitettiin ja validoitiin työssä käsiteltyä mallia.
Käsiteltävän mallin tarkoituksena on arvioida opetusteknologian hankinnassa ja implementoinnissa edistäviä, hidastavia ja estäviä tekijöitä kyvykkyyksien kypsyyden arvioinnin avulla. Tavoitteena on esimerkiksi auttaa löytämään toimivia opetusteknologian välineitä, jotka parantavat opetuksen laatua ja oppimistuloksia, sillä opetukseen lisätään jatkuvasti enemmän teknologiaa ja sen hyödyistä ei ole aina näyttöä tai varmuutta. Mallin rakenne ja mitattavat menestystekijät oli kehitetty osana Tampereen yliopiston projektia ennen tämän gradun aloittamista. Työn aikana menestystekijät operationalisoitiin, eli niille kehitettiin mitattavissa olevat vastausvaihtoehdot. Kehitetty alustava mittaristo toimi pohjana päätutkijan ja opetusalan asiantuntijoiden kanssa järjestetyssä fokusryhmähaastattelussa, jossa mittaristosta kehitettiin valmis versio.
Mittareiden kehittämisessä seurattiin maturiteettimallien kehitysmetodologioita, jotka kuvasivat vaihe vaiheelta, miten kehitystyössä tulee edetä ja mitä valintoja kussakin vaiheessa tulee tehdä. Käytännössä liikkeelle lähdettiin perehtymällä maturiteettimalliajatteluun ja aiempiin, etenkin koulumaailmaan liittyviin maturiteettimalleihin. Niiden pohjalta kehitettiin työn kypsyystasojen kuvaukset, joissa kuvataan yleisellä tasolla, miten toiminta kehittyy organisaatiossa kypsyyden lisääntyessä. Tämän jälkeen kehitettiin alustavat mittarit heuristisesti perehtymällä maturiteettimalliajatteluun, koulumaailmaan liittyviin maturiteettimalleihin, mittaamiseen ja organisaatioiden mittausprojekteihin sekä aiempiin opetusteknologiaa käsitteleviin kyselyihin. Alustavaa mittaristoa kehitettiin edelleen työn fokusryhmähaastattelussa. Haastattelun aikana jokaista mittaria eli menestystekijää vastausvaihtoehtoineen arvioitiin, parannettiin ja validoitiin. Gradussa on kuvattu mittariston kehittäminen fokusryhmähaastatteluineen vaihe vaiheelta ja valmis mittaristo eri osineen on työn liitteissä.
Käsiteltävän mallin tarkoituksena on arvioida opetusteknologian hankinnassa ja implementoinnissa edistäviä, hidastavia ja estäviä tekijöitä kyvykkyyksien kypsyyden arvioinnin avulla. Tavoitteena on esimerkiksi auttaa löytämään toimivia opetusteknologian välineitä, jotka parantavat opetuksen laatua ja oppimistuloksia, sillä opetukseen lisätään jatkuvasti enemmän teknologiaa ja sen hyödyistä ei ole aina näyttöä tai varmuutta. Mallin rakenne ja mitattavat menestystekijät oli kehitetty osana Tampereen yliopiston projektia ennen tämän gradun aloittamista. Työn aikana menestystekijät operationalisoitiin, eli niille kehitettiin mitattavissa olevat vastausvaihtoehdot. Kehitetty alustava mittaristo toimi pohjana päätutkijan ja opetusalan asiantuntijoiden kanssa järjestetyssä fokusryhmähaastattelussa, jossa mittaristosta kehitettiin valmis versio.
Mittareiden kehittämisessä seurattiin maturiteettimallien kehitysmetodologioita, jotka kuvasivat vaihe vaiheelta, miten kehitystyössä tulee edetä ja mitä valintoja kussakin vaiheessa tulee tehdä. Käytännössä liikkeelle lähdettiin perehtymällä maturiteettimalliajatteluun ja aiempiin, etenkin koulumaailmaan liittyviin maturiteettimalleihin. Niiden pohjalta kehitettiin työn kypsyystasojen kuvaukset, joissa kuvataan yleisellä tasolla, miten toiminta kehittyy organisaatiossa kypsyyden lisääntyessä. Tämän jälkeen kehitettiin alustavat mittarit heuristisesti perehtymällä maturiteettimalliajatteluun, koulumaailmaan liittyviin maturiteettimalleihin, mittaamiseen ja organisaatioiden mittausprojekteihin sekä aiempiin opetusteknologiaa käsitteleviin kyselyihin. Alustavaa mittaristoa kehitettiin edelleen työn fokusryhmähaastattelussa. Haastattelun aikana jokaista mittaria eli menestystekijää vastausvaihtoehtoineen arvioitiin, parannettiin ja validoitiin. Gradussa on kuvattu mittariston kehittäminen fokusryhmähaastatteluineen vaihe vaiheelta ja valmis mittaristo eri osineen on työn liitteissä.