"Kyllä tässä on menty niin sanotusti p**** edellä puuhun" : Luokanopettajien kokemuksia musiikinopettajuudesta

Abstract

Tutkimuksen tavoitteena oli tuoda esiin luokanopettajien kokemuksia omien valmiuksien riittävyydestä alakoulun musiikinopettajina ja luokanopettajien näkemyksiä luokanopettajakoulutuksen musiikinopetuksen kehittämisen suhteen. Tutkimuksen toteuttamista ohjasivat tulkinnallinen paradigma ja konstruktivistiset uskomusjärjestelmät. Tutkimuksessa yhdistyivät fenomenologinen tutkimusote sekä tulkinnan tarpeen myötä hermeneuttinen ulottuvuus. Aineisto kerättiin haastattelemalla kuutta luokanopettajaa puolistrukturoidun teemahaastattelun keinoin syksyllä 2023. Koska tutkimuskohteena oli tutkittavien kokemukset, luokanopettajien haastattelut analysoitiin fenomenologis-hermeneuttiseen tutkimukseen soveltuvalla fenomenologisella analyysimenetelmällä.

Analyysi osoitti, että luokanopettajien kokemuksiin omien valmiuksien riittävyydestä alakoulun musiikinopettajana vaikuttivat monet yhteen nivoutuneet kokemukset ja merkitykset. Luokanopettajien näkemykset luokanopettajakoulutuksesta ideaalitilanteessa muodostuvat suhteessa luokanopettajien kokemuksiin koulutuksen musiikinopetuksesta, opettajan kokemuksiin omasta musiikinopettajuudesta ja opettajan näkemyksiin musiikinopettajana tarvittavista taidoista. Myös opettajan kokemus omista musiikillisista taidoista ja musiikillinen tausta näyttivät olevan yhteydessä luokanopettajakoulutuksen musiikinopetukseen liittyvien näkemysten muodostumisessa.

Opettajien kokemuksissa korostuivat luokanopettajan heittäytymiskyvyn merkitys alakoulun musiikinopettajana opettajan musiikillisista taidoista riippumatta. Luokanopettajat arvioivat olevansa heittäytymiskykyisiä ja monipuolisia musiikinopettajia riippumatta siitä, kokivatko he omat musiikilliset valmiutensa riittäviksi vai puutteellisiksi. Samat opettajat kokivat, että opettajan pedagogiset taidot ja ryhmänhallintataidot olivat tärkeä osa musiikinopettajan yleisiä valmiuksia. Opettajat arvioivat taitojaan riittäviksi pedagogisten taitojen osalta, vaikka näiden taitojen arvioitiin olevan myös eräs yksi musiikinopetuksen haastavimmista osista. Myös musiikillinen osaaminen nähtiin keskeisenä ja hyödyllisenä osana musiikinopettajan valmiuksia. Kokemukset omien musiikillisten valmiuksien riittävyydestä olivat moninaiset.

Luokanopettajien näkemysten mukaan luokanopettajakoulutuksen musiikinopetusta tulisi kehittää opiskelijalähtöisempään suuntaan. Ideaalitilanteessa koulutus antaisi työkaluja musiikinopetuksen suunnitteluun ja toteutukseen tunti-, jakso- ja vuositasolla, sekä välittäisi opiskelijoille tällä tavoin kokonaiskuvan musiikinopetuksesta. Koulutuksen musiikinopetuksen kehitysehdotuksena esiin nousi myös opetuksen rakenteellinen muutos tavoite- tai taitotasojen mukaiseen opetukseen, minkä myötä jokainen opiskelija voisi kokea osaavansa opettaa musiikkia.

The aim of the study was to bring out the classroom teachers' experiences of the adequacy of their own skills as elementary school music teachers and the classroom teachers' views regarding the development of music education in classroom teacher education. The implementation of the research was guided by the interpretative paradigm and constructivist belief systems. The research combined a phenomenological approach and a hermeneutic dimension. The material was collected by interviewing six class teachers using a semi-structured focused interview in the fall of 2023. Since the interest of the research was in the experiences of the subjects, the class teachers' interviews were analyzed using a phenomenological analysis method that is suitable for phenomenological-hermeneutic research.

The analysis showed that the class teachers' experience of their abilities as music teachers were influenced by many intertwined experiences and meanings. Class teachers' views about class teacher education in ideal situation were formed in relation to their experiences of the music education in class teacher education, their experiences as music teachers and their views of the skills needed as a music teacher. The teachers’ experiences of their own musical skills and musical backgrounds also seemed to be connected in the formation of views related to music instruction in classroom teacher education programs.

In the teachers' experiences, the importance of the class teacher's ability to manage the group as a primary school music teacher was emphasized, regardless of the teacher's musical skills. The classroom teachers assessed themselves as capable and brave enough to go outside their own comfort zone as music teachers, regardless of whether they felt their own musical skills were sufficient or deficient. Teachers also felt that the teacher's pedagogical skills and group management skills were an important part of the music teacher's general skills. The teachers considered their skills as sufficient in terms of pedagogical skills, although these skills were also appraised to be one of the most challenging parts of music teaching. Musical competence was also seen as a central and useful part of a music teacher's skills. Experiences about the adequacy of one's own musical capabilities were diverse.

According to the classroom teachers' views, music teaching in classroom teacher education should be developed in a more student-centered direction. In an ideal situation, the education would provide tools for the planning and implementation of music education at the individual music lesson, semester, and annual level, and in this way convey a comprehensive understanding of music education. As a suggestion for the development of music education in teacher training the informants brought up a structural change of teaching, so that the teaching would be structured to be based on students targets or skill levels. This would enable every teacher education student to feel being competent in teaching music.