Covid-19-pandemian vaikutus sairaanhoitajien työhyvinvointiin
Vasama, Paula; Wallin, Riikka (2023)
2023
Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-10-27
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310128809
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310128809
Tiivistelmä
Vuonna 2019 Kiinasta alkoi levitä epidemia, jonka aiheuttajana toimi uusi koronavirus. Epidemia levisi nopeasti pandemiaksi, joka vaikutti suuresti hoitoalan työntekijöiden työhyvinvontiin. Työhyvinvoinnin moniulotteisen käsitteen vuoksi aiheen tutkiminen monesta eri näkökulmasta on erityisen tärkeää.
Tämän kirjallisuus katsauksen tarkoituksena on selvittää COVID-19-pandemian vaikutusta sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Tavoitteena on tuottaa tietoa hoitotyön esihenkilöille työhyvinvointia edistävistä ja estävistä tekijöistä, jotta niihin osataan varautua ja puuttua epidemian tai pandemian ilmaantuessa. Tutkimuskysymyksenä oli: Miten COVID-19 pandemia on vaikuttanut sairaanhoitajien työhyvinvointiin?
Kirjallisuushaku toteutettiin toukokuussa 2023. Tietokantoina käytettiin CINAHL-, Pubmed-, Medic- ja Psycinfo-tietokantoja. Hakusanat olivat “covid-19”, “nurse”, “job satisfaction” sekä “well-being at work”. Hakusanoja yhdistettiin Boolen operaattoreiden avulla ja haussa käytettiin sanakatkaisuja. Lisäksi CINAHL-tietokannassa tehtiin asiasanahaku, jossa tietokannasta etsittiin tutkimuskysymykseen sopivia asiasanoja. Kirjallisuuskatsauksen sisäänottokriteereinä olivat eurooppalaisessa terveydenhuollon yksikössä toteutettu tutkimus, sairaanhoitajia koskeva tutkimus tai sairaanhoitajien vastaukset olivat selvästi erotettavissa tuloksista, artikkeli vastasi asetettuun tutkimuskysymykseen ja julkaisu on tieteellinen alkuperäistutkimus. Kirjallisuushaun tulos ennen tietokantarajauksia oli 677 artikkelia. Kokotekstin perusteella kirjallisuuskatsaukseen valittiin 42 artikkelia, joiden laadunarviointi tehtiin JBI:n laadunarviointikriteereitä noudattaen. Kirjallisuuskatsauksen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Sairaanhoitajien työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät jaettiin kahteen yhdistävään luokkaan: työhyvinvointia tukevat sekä heikentävät tekijät. Työhyvinvointia tukivat työstressin ja uupumuksen ennaltaehkäisy sekä työn voimavaratekijät. Työhyvinvointia ehkäisivät psyykkinen kuormittuneisuus työssä, työyhteisön sosiaalinen toimimattomuus ja työn sisällölliset kuormitustekijät.
Johtopäätöksinä todettiin, että pandemian ilmaantuessa organisaatioiden tulisi herkästi kiinnittää huomiota sairaanhoitajien mielenterveyteen. Sairaanhoitajat kokivat työyhteisön tuen merkityksen suureksi mielenhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Pandemia toi esiin myös positiivisia ominaisuuksia hoitotyöstä niin yksilö kuin organisaatiotasolla, joita voidaan hyödyntää myös pandemian jälkeisessä ajassa. Lisäksi pandemia lisäsi sairaanhoitajien ammatin arvostusta yhteiskunnassa.
Tämän kirjallisuus katsauksen tarkoituksena on selvittää COVID-19-pandemian vaikutusta sairaanhoitajien työhyvinvointiin. Tavoitteena on tuottaa tietoa hoitotyön esihenkilöille työhyvinvointia edistävistä ja estävistä tekijöistä, jotta niihin osataan varautua ja puuttua epidemian tai pandemian ilmaantuessa. Tutkimuskysymyksenä oli: Miten COVID-19 pandemia on vaikuttanut sairaanhoitajien työhyvinvointiin?
Kirjallisuushaku toteutettiin toukokuussa 2023. Tietokantoina käytettiin CINAHL-, Pubmed-, Medic- ja Psycinfo-tietokantoja. Hakusanat olivat “covid-19”, “nurse”, “job satisfaction” sekä “well-being at work”. Hakusanoja yhdistettiin Boolen operaattoreiden avulla ja haussa käytettiin sanakatkaisuja. Lisäksi CINAHL-tietokannassa tehtiin asiasanahaku, jossa tietokannasta etsittiin tutkimuskysymykseen sopivia asiasanoja. Kirjallisuuskatsauksen sisäänottokriteereinä olivat eurooppalaisessa terveydenhuollon yksikössä toteutettu tutkimus, sairaanhoitajia koskeva tutkimus tai sairaanhoitajien vastaukset olivat selvästi erotettavissa tuloksista, artikkeli vastasi asetettuun tutkimuskysymykseen ja julkaisu on tieteellinen alkuperäistutkimus. Kirjallisuushaun tulos ennen tietokantarajauksia oli 677 artikkelia. Kokotekstin perusteella kirjallisuuskatsaukseen valittiin 42 artikkelia, joiden laadunarviointi tehtiin JBI:n laadunarviointikriteereitä noudattaen. Kirjallisuuskatsauksen aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.
Sairaanhoitajien työhyvinvointiin vaikuttavat tekijät jaettiin kahteen yhdistävään luokkaan: työhyvinvointia tukevat sekä heikentävät tekijät. Työhyvinvointia tukivat työstressin ja uupumuksen ennaltaehkäisy sekä työn voimavaratekijät. Työhyvinvointia ehkäisivät psyykkinen kuormittuneisuus työssä, työyhteisön sosiaalinen toimimattomuus ja työn sisällölliset kuormitustekijät.
Johtopäätöksinä todettiin, että pandemian ilmaantuessa organisaatioiden tulisi herkästi kiinnittää huomiota sairaanhoitajien mielenterveyteen. Sairaanhoitajat kokivat työyhteisön tuen merkityksen suureksi mielenhyvinvoinnin ylläpitämisessä. Pandemia toi esiin myös positiivisia ominaisuuksia hoitotyöstä niin yksilö kuin organisaatiotasolla, joita voidaan hyödyntää myös pandemian jälkeisessä ajassa. Lisäksi pandemia lisäsi sairaanhoitajien ammatin arvostusta yhteiskunnassa.