Teoriaohjaava sisällönanalyysi Vihreän liiton ja Vasemmistoliiton köyhyyskäsityksistä sekä suomalaisen vihervasemmiston tilasta

Abstract

Tämä tutkielma on analyysi Vihreän liiton ja Vasemmistoliiton köyhyyskäsityksistä puolueiden viimeisimpien periaateohjelmien pohjalta. Tavoitteena on selvittää, miten nämä puolueet käsittävät köyhyyden ja sen juurisyyt ilmiönä sekä mitä köyhyyskäsitys kertoo puolueiden suhtautumisesta yksilöön ja yhteiskuntaan. Analyysin tarkoituksena on myös selvittää havaintojen pohjalta, kuinka lähellä toisiaan Vihreä liitto ja Vasemmistoliitto ovat suhtautumisessaan köyhyyteen ja miltä osin Suomen poliittisessa keskustelussa runsaasti käytetty termi ”vihervasemmisto” on paikkansa pitävä.

Tutkielma hyödyntää T.K. Bradshawn (2007) luomaa jaottelua köyhyysteoreettisille koulukunnille tyypillisistä poliittisista toimenpiteistä ja asenteista köyhyyttä kohtaan. Analyysi tarkastelee Vasemmistoliiton ja Vihreän liiton periaateohjelmien sisältöä suhteutettuna tähän jaotteluun. Toisena teoreettisena viitekehyksenä toimii Erik O. Wrightin (2016) luonnehdinta 2000-luvun antikapitalismista, jonka avulla analyysiä puolueiden vasemmistolaisuudesta ja suhtautumisesta liberalistiseen yhteiskuntaan on mahdollista syventää.

Analyysi osoittaa, että Vihreiden ja Vasemmistoliiton periaateohjelmien köyhyyskäsityksissä on paljon yhteisiä piirteitä mutta myös eroavaisuuksia. Molemmat puolueet näkevät köyhyyden yhteiskunnallisena, ainakin osittain rakenteista lähtöisin olevana ongelmana, jota tulee pyrkiä torjumaan yhteiskunnassa. Vihreän liiton tavoittelemat uudistukset köyhyyden ehkäisemiseksi ovat kuitenkin huomattavasti maltillisempia ja keskittyvät pääasiassa yksilöön, kun taas Vasemmistoliitto toivoisi laajempia uudistuksia myös instituutiotasolle. Periaateohjelmista nousee esiin eroja myös yhteiskuntaan ja yksilöön suhtautumisessa. Vihreän liiton periaatteissa näkyy liberalistinen aate itsenäisestä yksilöstä sekä perustarpeet turvaavasta yhteiskunnasta, joka nostaa yksilöitä menestykseen. Vasemmistoliiton käsitys yhteiskunnasta on puolestaan kollektiivisempi, ja siinä yksilö ja yhteiskunta ovat toisistaan vahvasti riippuvaisia. Analyysin tulokset eivät täten tue suomalaisen vihervasemmiston yhtenäisyyttä köyhyyskäsityksen osalta, vaikka edellä mainitut puolueet jakavatkin useita köyhyyspoliittisia tavoitteita.