Kemiallisen metsäteollisuuden nykyhetki ja tulevaisuus
Rissanen, Kasperi (2023)
Rissanen, Kasperi
2023
Tekniikan ja luonnontieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Engineering and Natural Sciences
Tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunta - Faculty of Engineering and Natural Sciences
This publication is copyrighted. Only for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-10-06
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310098711
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310098711
Tiivistelmä
Kemiallinen metsäteollisuus on ollut suuressa muutoksessa viimeisinä vuosikymmeninä. Useita paperitehtaita on lopettanut toimintansa digitalisaation myötä. Toisaalta uusia innovaatioita on alalle tullut paljon, ja kartonkiteollisuuden kysyntä on ollut nousussa. Kemiallisen metsäteollisuuden merkitys työllistäjänä ja osana ilmastonmuutoksen ratkaisua on tärkeää nyt ja tulevaisuudessa.
Työssä tutkitaan kemiallisen metsäteollisuuden nykytilaa ja tulevaisuutta Suomessa ja sivutaan globaalia näkökulmaa. Tavoitteena on selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla miten vanhat tuotteet säilyvät tulevaisuudessa ja millaisia uusia innovaatioita alalle on tulossa. Työ tutkii myös luonnon näkökulmasta kemiallisen metsäteollisuuden vaikutuksia. Aluksi työssä esitellään paperi- ja kartonkitehtaiden nykytilaa, niiden käyttämiä teknologioita ja tehtaiden määrää sivuamalla. Seuraavana kerrotaan biojalostuksen nykyisistä teknologioista ja eri tuotteista mitä on kehitteillä. Viimeinen kappale ennen johtopäätöksiä kertoo alan kestävyydestä puunkäytön, päästöjen ja EU-tason päästö- ja hakkuutavoitteiden muodossa.
Kirjallisuusselvityksen pohjalta voidaan todeta, että paperiteollisuuden lasku todennäköisesti jatkuu seuraavina vuosikymmeninä, kartongin kysyntä pysyy suhteellisen vakaana ja sellun kysyntä pysyy vähintään samana, mutta voi myös kasvaa. Uusia tuotteita ennakoidaan tulevan esimerkiksi sellusta valmistettujen tekstiiliteollisuuden tuotteiden muodossa, puupohjaisena akkuna ja erilaisina lääketeollisuuden tuotteina. Näitä vanhoja, sekä uusia tuotteita yhdistää niiden kyky korvata fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja niillä on usein paremmat ominaisuudet kuin vastaavilla fossiilisilla tuotteilla. Uudet tuotteet ovat vielä kehitysvaiheessa, mutta niillä on iso potentiaali saavuttaa täysimääräinen tuotantokapasiteetti seuraavan vuosikymmenien aikana.
Kemiallisen metsäteollisuuden tulevaisuuteen liittyy myös useita riskejä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa alan työpaikat ja kehityksen loppumisen. Kemiallisen metsäteollisuuden keskeisin raaka-aine on puu, ja sen käytölle ilmastonmuutoksen torjumiseksi liittyy useita riskejä. Suomessa puun vuotuinen kasvu on ollut nousevaa pitkään, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana kasvu on kääntynyt alaspäin. Suomessa puuta kasvaa noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja vuotuiset hakkuut ovat noin 70 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Erilaiset asetukset ja säädökset tuovat alalle epävarmuutta ja voivat vaikuttaa puun saatavuuteen. Myös kilpailu eri toimialojen välillä sekä nousevat hinnat voivat vaikeuttaa puun hankintaa ja tätä kautta kilpailua fossiilia tuotteita vastaan. Uusien tuotteiden kohdalla riskinä on myös, että tuotekehitys ei mene loppuun asti ja tuotteet eivät pääse pilottivaihetta pidemmälle. Tällä hetkellä tuotteiden korkeat hinnat voivat rajoittaa niiden kilpailukykyä markkinoilla, ja tulevaisuus näyttää miten uudet tuotteet pystyvät ottamaan markkinoita fossiilisilta tuotteilta.
Työssä tutkitaan kemiallisen metsäteollisuuden nykytilaa ja tulevaisuutta Suomessa ja sivutaan globaalia näkökulmaa. Tavoitteena on selvittää kirjallisuuskatsauksen avulla miten vanhat tuotteet säilyvät tulevaisuudessa ja millaisia uusia innovaatioita alalle on tulossa. Työ tutkii myös luonnon näkökulmasta kemiallisen metsäteollisuuden vaikutuksia. Aluksi työssä esitellään paperi- ja kartonkitehtaiden nykytilaa, niiden käyttämiä teknologioita ja tehtaiden määrää sivuamalla. Seuraavana kerrotaan biojalostuksen nykyisistä teknologioista ja eri tuotteista mitä on kehitteillä. Viimeinen kappale ennen johtopäätöksiä kertoo alan kestävyydestä puunkäytön, päästöjen ja EU-tason päästö- ja hakkuutavoitteiden muodossa.
Kirjallisuusselvityksen pohjalta voidaan todeta, että paperiteollisuuden lasku todennäköisesti jatkuu seuraavina vuosikymmeninä, kartongin kysyntä pysyy suhteellisen vakaana ja sellun kysyntä pysyy vähintään samana, mutta voi myös kasvaa. Uusia tuotteita ennakoidaan tulevan esimerkiksi sellusta valmistettujen tekstiiliteollisuuden tuotteiden muodossa, puupohjaisena akkuna ja erilaisina lääketeollisuuden tuotteina. Näitä vanhoja, sekä uusia tuotteita yhdistää niiden kyky korvata fossiilisten raaka-aineiden käyttöä ja niillä on usein paremmat ominaisuudet kuin vastaavilla fossiilisilla tuotteilla. Uudet tuotteet ovat vielä kehitysvaiheessa, mutta niillä on iso potentiaali saavuttaa täysimääräinen tuotantokapasiteetti seuraavan vuosikymmenien aikana.
Kemiallisen metsäteollisuuden tulevaisuuteen liittyy myös useita riskejä, jotka toteutuessaan voivat vaarantaa alan työpaikat ja kehityksen loppumisen. Kemiallisen metsäteollisuuden keskeisin raaka-aine on puu, ja sen käytölle ilmastonmuutoksen torjumiseksi liittyy useita riskejä. Suomessa puun vuotuinen kasvu on ollut nousevaa pitkään, mutta viimeisen vuosikymmenen aikana kasvu on kääntynyt alaspäin. Suomessa puuta kasvaa noin 100 miljoonaa kuutiometriä vuodessa ja vuotuiset hakkuut ovat noin 70 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Erilaiset asetukset ja säädökset tuovat alalle epävarmuutta ja voivat vaikuttaa puun saatavuuteen. Myös kilpailu eri toimialojen välillä sekä nousevat hinnat voivat vaikeuttaa puun hankintaa ja tätä kautta kilpailua fossiilia tuotteita vastaan. Uusien tuotteiden kohdalla riskinä on myös, että tuotekehitys ei mene loppuun asti ja tuotteet eivät pääse pilottivaihetta pidemmälle. Tällä hetkellä tuotteiden korkeat hinnat voivat rajoittaa niiden kilpailukykyä markkinoilla, ja tulevaisuus näyttää miten uudet tuotteet pystyvät ottamaan markkinoita fossiilisilta tuotteilta.