TE-palveluiden siirto kunnille elinvoiman edistäjänä? : Pohjois-Karjalan kuntien luomia merkityksiä työllisyyspalveluiden uudistamisesta

Abstract

Suomen kuntien rooli ja tehtäväkenttä on muutoksen keskellä, kun sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille ja kunnat saavat hoidettavakseen työllisyydenhoidon tehtävät TE-toimistoilta. Työllisyydenhoidon siirto kuntiin on osa kokonaisuutta, jolla pyritään kohti korkeampaa työllisyyttä. Työvoimapalvelujen siirto paikallistasolle on keino puuttua työttömyysongelmaan. Kunnilla ajatellaan olevan parhaat lähtökohdat työllisyyspalvelujen järjestämiseen, koska ne ovat lähellä työttömiä asiakkaita ja paikallisia yrityksiä. Uudistuksen tavoitteena on selkeyttää työllisyyspalveluiden kokonaisuutta ja taata asiakkaille helpompi asiointi.

Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena on selvittää, miten kunnat suhtautuvat TE-palvelujen hajauttamiseen, uusiin tehtäviin ja tilanteeseen. Tutkimusongelmaan pyrittiin löytämään vastaus työ- ja elinkeinoministeriön kokoamasta kommenttiyhteenvedosta, jossa kunnat ovat saaneet esittää omat kommenttinsa hallituksen esityksestä eduskunnalla liittyen lakiin julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden uudelleen järjestämistä koskevaksi lainsäädännöksi. Tutkimuskohteeksi valikoituivat Pohjois-Karjalan kunnat, koska tällä alueella työttömyys on korkea ja sen vuoksi työllisyyden nostamiselle on tarve. Tutkimus toteutettiin dokumenttianalyysin avulla eli laadullisella tutkimusmenetelmällä, sillä tutkimuksen tavoitteena on muodostaa käsitys kuntien näkemyksistä uudistukseen. Koska aiempaa tutkimusta ja teoriaa aiheesta ei juurikaan ole, suoritettiin analyysi aineistolähtöisesti.

Tuloksista selviää, että TE-palveluiden siirto kunnille on toivottu uudistus, jossa nähdään potentiaalia alueen elinvoiman kehittämiselle. Lausuntojen pohjalta pystyttiin erottelemaan viisi erilaista osa-aluetta, joihin uudistus kunnissa vaikuttaa. Nämä osa-alueet ovat rahoitus, tiedonvälitys, yhteistyö, valta ja paikallisuus. Nämä muodostavat kokonaisuuden, joka kuvaa kuntien näkemyksiä uudistuksen mahdollisuuksista ja haasteista. Tulokset kuvaavat myös yleisemmin kunnan toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että uudistuksella katsotaan olevan vaikutusta kunnan elinvoimaisuuteen ja tulevaisuuden rooliin. Tulosten perusteella kunnan toimintaa määrittelevät vahvasti talous, yhteistoiminta ja halu toimia paikallisesti vahvistaen kuntalaisten hyvinvointia.

Aihe vaatii jatkotutkimusta, koska TE-uudistusta ei ole päästy vielä tutkimuksen tekohetkellä käytännössä kokeilemaan kuin kuntakokeilujen avulla. Tulevaa tutkimusta voidaan kohdentaa esimerkiksi uudistuksen valmisteluun ja toteutukseen, työllisyysalueiden muodostamiseen tai kunnan roolimuutokseen.