Sidosilmausten käyttö lukiolaisten kriittiseen internetlukutaitoon pohjaavissa kirjoitelmissa
Kokkarinen, Jenni (2023)
2023
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-10-12
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310088681
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310088681
Tiivistelmä
Tämä tutkielma tarkastelee lukiolaisten käyttämiä sidosilmauksia. Tutkimuksen tavoitteena on ollut selvittää, miten ja missä määrin lukiolaiset käyttävät sidosilmauksia kirjoittaessaan kriittisen internetlukutaidon mittaamiseksi laaditun tehtävänannon mukaista tekstiä. Lisäksi tavoitteena on ollut saada selville, millä sidosilmauksilla lukiolaiset ilmaisevat erilaisia merkityssuhteita.
Tutkimus perustuu lukiolaisten tuottamaan aineistoon, joka on kerätty osana lasten ja nuorten kriittisiä internetlukutaitoja tutkivaa hanketta. Aineisto koostuu 89 lukiolaisten kirjoitelmasta, ja se on kerätty yhdestä Keski-Suomen alueella sijaitsevasta lukiosta. Kirjoitelmissa opiskelijoiden tuli kertoa annetusta aiheesta neljää eri tekstilajia edustavaa internetlähdettä hyödyntäen. Tutkimus kuuluu tekstilingvistiikan alaan. Kriittinen internetlukutaito ja sen alalla tehty tutkimus tarjoavat kuitenkin tärkeän kehyksen tutkimukselle, sillä nämä lähestymistavat auttavat ymmärtämään tutkimuksen yleisempää tavoitetta ja kontekstia.
Aineiston pääasiallinen analyysimenetelmä on teorialähtöinen sisällönanalyysi, jota on ohjannut Ison suomen kieliopin verkkoversion (VISK) esittämä luokittelu konjunktioista ja konnektiiveista sekä niiden ilmaisemista semanttisista merkityssuhteista. Aineistossa käytetyt sidosilmaukset on ryhmitelty semanttisiin kategorioihin sen perusteella, onko kyseessä additiivinen, disjunktiivinen, kontrastiivinen, temporaalinen, kausaalinen, konditionaalinen vai konsessiivinen suhde. Lisäksi aineistoa analyysiä tarkentamaan on hyödynnetty määrällistä tietoa sidosilmausten ja niiden ilmaisemien semanttisten suhteiden esiintymisistä tutkimusaineistossa.
Tulokset osoittavat, että konjunktio ja sekä sen eri muodoissa taipuneet variaatiot on kaikista käytetyin sidosilmaus lukiolaista tuottamassa aineistossa. Sidosilmausten osoittamista semanttisista merkityssuhteista eniten ilmaistiin additiivisia, konsessiivisia ja kausaalisia merkityssuhteita. Sen sijaan disjunktiivisia merkityssuhteita ilmaistiin huomattavasti vähemmän kuin muita. Merkityssuhteista additiivisuutta, kontrastiivisuutta, temporaalisuutta, kausaalisuutta ja konsessiivisuutta osoitettiin aineistossa sekä konjunktioilla että konnektiiveilla. Disjunktiivisuutta ja konditionaalisuutta taas ilmaistiin ainoastaan konjunktioiden avulla.
Tutkimus tarjoaa tietoa siitä, miten ja missä määrin lukiolaiset käyttävät sidosilmauksia vastatessaan kriittistä internetlukutaitoa mittaaviin tehtäviin. Se kertoo, millaisilla kielellisillä valinnoilla ja tekstiä sidostavilla tekijöillä opiskelijat kirjoittavat tehtävänantoa vastaavia tekstejä ja muodostavat argumentteja. Lisäksi tulokset antavat lisätietoa siitä, miten opiskelijat hahmottavat tekstien välisiä ja sisäisiä suhteita hyödyntäessään eri lähteitä.
Tutkimus perustuu lukiolaisten tuottamaan aineistoon, joka on kerätty osana lasten ja nuorten kriittisiä internetlukutaitoja tutkivaa hanketta. Aineisto koostuu 89 lukiolaisten kirjoitelmasta, ja se on kerätty yhdestä Keski-Suomen alueella sijaitsevasta lukiosta. Kirjoitelmissa opiskelijoiden tuli kertoa annetusta aiheesta neljää eri tekstilajia edustavaa internetlähdettä hyödyntäen. Tutkimus kuuluu tekstilingvistiikan alaan. Kriittinen internetlukutaito ja sen alalla tehty tutkimus tarjoavat kuitenkin tärkeän kehyksen tutkimukselle, sillä nämä lähestymistavat auttavat ymmärtämään tutkimuksen yleisempää tavoitetta ja kontekstia.
Aineiston pääasiallinen analyysimenetelmä on teorialähtöinen sisällönanalyysi, jota on ohjannut Ison suomen kieliopin verkkoversion (VISK) esittämä luokittelu konjunktioista ja konnektiiveista sekä niiden ilmaisemista semanttisista merkityssuhteista. Aineistossa käytetyt sidosilmaukset on ryhmitelty semanttisiin kategorioihin sen perusteella, onko kyseessä additiivinen, disjunktiivinen, kontrastiivinen, temporaalinen, kausaalinen, konditionaalinen vai konsessiivinen suhde. Lisäksi aineistoa analyysiä tarkentamaan on hyödynnetty määrällistä tietoa sidosilmausten ja niiden ilmaisemien semanttisten suhteiden esiintymisistä tutkimusaineistossa.
Tulokset osoittavat, että konjunktio ja sekä sen eri muodoissa taipuneet variaatiot on kaikista käytetyin sidosilmaus lukiolaista tuottamassa aineistossa. Sidosilmausten osoittamista semanttisista merkityssuhteista eniten ilmaistiin additiivisia, konsessiivisia ja kausaalisia merkityssuhteita. Sen sijaan disjunktiivisia merkityssuhteita ilmaistiin huomattavasti vähemmän kuin muita. Merkityssuhteista additiivisuutta, kontrastiivisuutta, temporaalisuutta, kausaalisuutta ja konsessiivisuutta osoitettiin aineistossa sekä konjunktioilla että konnektiiveilla. Disjunktiivisuutta ja konditionaalisuutta taas ilmaistiin ainoastaan konjunktioiden avulla.
Tutkimus tarjoaa tietoa siitä, miten ja missä määrin lukiolaiset käyttävät sidosilmauksia vastatessaan kriittistä internetlukutaitoa mittaaviin tehtäviin. Se kertoo, millaisilla kielellisillä valinnoilla ja tekstiä sidostavilla tekijöillä opiskelijat kirjoittavat tehtävänantoa vastaavia tekstejä ja muodostavat argumentteja. Lisäksi tulokset antavat lisätietoa siitä, miten opiskelijat hahmottavat tekstien välisiä ja sisäisiä suhteita hyödyntäessään eri lähteitä.