Tarinallisuus ja roolileikki lastenpsykiatrisessa hoidossa
Ovaska, Janne (2023)
Ovaska, Janne
2023
Terveystieteiden kandidaattiohjelma - Bachelor's Programme in Health Sciences
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-10-09
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310038631
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310038631
Tiivistelmä
Lastenpsykiatrisen erikoissairaanhoidon tarve Suomessa on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt n. 60 %:lla. Lastenpsykiatrisessa työskentelyssä korostuu lasten voimakkaan kehityksen huomiointi. Tiedetään että leikkiminen tukee lapsen kehitystä jo varhaisvaiheista lähtien ja leikin havainnointi on myös työkalu lapsen kehityksen arvioimiseksi. Leikki-iässä lapsi oppii muodostamaan tarinoita ja leikkiin tulee mukaan tarinallisia piirteitä, joiden avulla lapsi voi oppia empatiataitoja. Roolileikin avulla lapsi harjoittelee asettumista erilaisiin tilanteisiin.
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, millaista hyötyä tarinallisuudella ja roolileikillä on lastenpsykiatrisessa hoidossa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää lastenpsykiatrisen hoidon kehittämisessä.
Katsauksessa käytetyt tietokannat olivat CINAHL, PsycInfo ja Medic. Haun kokonaistulos ennen tehtyjä tietokantarajauksia oli 22130 viitettä. Tietokantarajauksiksi määriteltiin tutkimuksen julkaisuvuosi (2012–2022), suomen- tai englanninkielisyys, tutkimuksen tuli olla vertaisarvioitu ja tutkimusten kohderyhmä tuli olla 0–12-vuotiaat. Lisäksi PsycInfo-tietokannasta rajattiin pois muut tulokset kuin ne, joiden metodologia oli kliininen tai ei-kliininen tapaustutkimus tai niissä käsiteltiin hoidon tuloksia. Lopullinen katsaukseen mukaan otettujen tutkimusartikkelien lukumäärä oli 14. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmää käyttäen.
Tarinallisuuden ja roolileikin hyödyt lastenpsykiatrisessa hoidossa jaettiin lapsen minäpystyyden kokemuksen kehittymisen tukemiseen, lapsen taitojen kehittymisen tukemiseen, lapsen resilienssin kehittymisen tukemiseen ja lapsen hoidon mielekkyyteen. Katsauksen perusteella voitiin todeta, että tarinallisuudesta ja roolileikistä osana lastenpsykiatrista hoitoa voi olla hyötyä lapsen kehityksen tukemisessa. Lapselle itselleen hyötynä voi olla itsetunnon ja mielialan kohentuminen, tunnetaitojen paraneminen sekä vuorovaikutus- ja arkitaitojen oppiminen. Tarinallisuuden ja roolileikin hyödyntäminen osana hoitoprosessia edesauttaa lapsen sitoutumista ja motivoitumista hoitoon, lapsen voi olla helpompi käsitellä omaa menneisyyttään sekä lapsen suhde omaan hoivaavaan vanhempaansa voi parantua.
Kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena oli selvittää, millaista hyötyä tarinallisuudella ja roolileikillä on lastenpsykiatrisessa hoidossa. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää lastenpsykiatrisen hoidon kehittämisessä.
Katsauksessa käytetyt tietokannat olivat CINAHL, PsycInfo ja Medic. Haun kokonaistulos ennen tehtyjä tietokantarajauksia oli 22130 viitettä. Tietokantarajauksiksi määriteltiin tutkimuksen julkaisuvuosi (2012–2022), suomen- tai englanninkielisyys, tutkimuksen tuli olla vertaisarvioitu ja tutkimusten kohderyhmä tuli olla 0–12-vuotiaat. Lisäksi PsycInfo-tietokannasta rajattiin pois muut tulokset kuin ne, joiden metodologia oli kliininen tai ei-kliininen tapaustutkimus tai niissä käsiteltiin hoidon tuloksia. Lopullinen katsaukseen mukaan otettujen tutkimusartikkelien lukumäärä oli 14. Aineisto analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin menetelmää käyttäen.
Tarinallisuuden ja roolileikin hyödyt lastenpsykiatrisessa hoidossa jaettiin lapsen minäpystyyden kokemuksen kehittymisen tukemiseen, lapsen taitojen kehittymisen tukemiseen, lapsen resilienssin kehittymisen tukemiseen ja lapsen hoidon mielekkyyteen. Katsauksen perusteella voitiin todeta, että tarinallisuudesta ja roolileikistä osana lastenpsykiatrista hoitoa voi olla hyötyä lapsen kehityksen tukemisessa. Lapselle itselleen hyötynä voi olla itsetunnon ja mielialan kohentuminen, tunnetaitojen paraneminen sekä vuorovaikutus- ja arkitaitojen oppiminen. Tarinallisuuden ja roolileikin hyödyntäminen osana hoitoprosessia edesauttaa lapsen sitoutumista ja motivoitumista hoitoon, lapsen voi olla helpompi käsitellä omaa menneisyyttään sekä lapsen suhde omaan hoivaavaan vanhempaansa voi parantua.
Kokoelmat
- Kandidaatintutkielmat [8453]