Innovaation käyttäjien toimijuus digitaalisten innovaatioiden käyttöönotossa
Saarelma, Elviira (2023)
Saarelma, Elviira
2023
Tuotantotalouden DI-ohjelma - Master's Programme in Industrial Engineering and Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-10-04
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310028563
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202310028563
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tavoitteena oli ymmärtää paremmin innovaation käyttäjien toimijuuden roolia digitaalisten innovaatioiden käyttöönotossa erityisesti teollisen yrityksen näkökulmasta. Tarkoituksena oli selvittää, mitkä asiat määrittävät innovaation käyttäjien toimijuutta digitaalisen innovaation käyttöönotossa, millä tavoin erilaisia toimijoita voidaan luokitella ja miten organisaatio voi tukea erilaisia toimijuuksia digitaalisen innovaation käyttöönoton yhteydessä.
Aiemman kirjallisuuden perusteella toimijuudelle ei ole vielä olemassa yksiselitteistä määritelmää eikä vakiintuneita mittareita toimijuuden arviointiin, mikä osoittaa lisätutkimuksen tarpeen. Tässä diplomityössä toimijuudella tarkoitetaan yksilön toimintavalmiutta, johon vaikuttavat monet henkilökohtaiset ominaisuudet ja ulkoiset tekijät. Toimijuutta tutkitaan erityisesti digitaalisten innovaatioiden käyttöönoton näkökulmasta, sillä digitaaliset innovaatiot ovat kasvaneet yhä tärkeämmiksi työkaluiksi teollisten yritysten liiketoimintatavoitteiden saavuttamisessa, ja käsitettä toimijuus ei ole aikaisemmin juurikaan käytetty digitaalisiin innovaatioihin liittyvässä kirjallisuudessa. Innovaation käyttäjien roolin tärkeys on kuitenkin tunnistettu, ja käyttäjiin liittyvässä kirjallisuudessa on paljon yhdistäviä tekijöitä toimijuuden määritelmien kanssa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella innovaation käyttäjien toimijuudella voi olla suuri vaikutus digitaalisen innovaation käyttöönoton onnistumiseen.
Tutkimuksen analyysi toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, jossa analysoitiin haastatteluaineistoa kolmivaiheisen aineistoanalyysin kautta. Ensimmäisessä vaiheessa haastatteluaineiston perusteella muodostettiin viitekehys toimijuuden luokitteluun digitaalisten innovaatioiden käyttöönotossa. Toisessa vaiheessa jokainen haastateltava luokiteltiin johonkin viitekehyksen toimijuuskategoriaan ja luotiin geneerinen mikronarratiivi jokaisesta viitekehyksen kategoriasta. Kolmannessa vaiheessa haastatteluaineistosta pyrittiin löytämään erilaisia toimenpiteitä erilaisten toimijoiden tukemiseksi digitaalisten innovaatioiden käyttöönotossa.
Jokainen analyysin vaihe antoi vastauksia tämän tutkimuksen kuhunkin kolmeen tutkimuskysymykseen. Analyysin tuloksia peilattiin myös olemassa olevaan kirjallisuuteen. Innovaation käyttäjien toimijuutta digitaalisten innovaatioiden käyttöönotossa teollisissa yrityksissä tämän tutkimuksen perusteella määrittävät erityisesti innovaation käyttäjien suhtautuminen digitaalisia innovaatioita kohtaan, heidän digitaalinen osaamisensa sekä heidän oma aktiivisuutensa. Näiden kolmen tekijän perusteella innovaation käyttäjät voidaan tässä tutkimuksessa muodostetun viitekehyksen avulla jakaa kahdeksaan eri toimijuuskategoriaan: edistäjät, hyödyntäjät, ponnistelijat, suorittajat, välinpitämättömät, hidastajat, vierastajat ja noviisit. Innovaation käyttäjien toimijuuden tukemiseksi tunnistettiin myös monia toimenpiteitä, jotka jaoteltiin kolmeen toimenpideryhmään: työn muotoileminen, oppimisen mahdollistaminen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että teollisen yrityksen digitaalisen innovaation käyttöönoton yhteydessä on tunnistettavissa erilaisia toimijuuksia innovaation käyttäjien keskuudessa. Tutkimuksen mukaan innovaation käyttäjät toimivat ja ajattelevat eri tavoin ja heillä voi olla suurikin vaikutus digitaalisen innovaation käyttöönoton onnistumisen kannalta. Tämä diplomityö luo uutta ymmärrystä toimijuudesta ja uutta tietoa digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoprosessin kehittämiseksi. Tutkimuksen tulokset vahvistavat myös aikaisemman kirjallisuuden löydöksiä liittyen innovaation käyttäjien rooliin digitaalisten innovaatioiden käyttöönotossa ja herättävät ajattelemaan, miten käytännössä erilaiset toimijat voidaan huomioida jo esimerkiksi uuden digitaalisen innovaation käyttöönottoa suunniteltaessa. The aim of this study was to better understand the role of innovation users’ agency in implementing digital innovations, especially from the perspective of an industrial company. The objective was to identify which aspects determine the agency of the innovation users in implementing digital innovations, how different agencies can be classified, and how the organization can support different agencies while implementing digital innovation.
Based on the literature review, there is no unambiguous definition for the term agency. Furthermore, there is a lack of established criteria for assessing and measuring agency which reflects the urgent need for further research. In this thesis, agency refers to an individual’s readiness to act, which is affected by both interpersonal and external factors. As digital innovations have become increasingly important tools in achieving business goals in industrial companies, this study is focusing on agency in implementing digital innovations. The importance of the role of innovation users has been recognized in previous literature, and some articles even bring out the meaning of innovation users’ agency. Based on the literature review, innovation users’ agency can have a major impact on the success of the implementation of the digital innovation.
The research was conducted as a qualitative interview study, where the interview material was analyzed through three-stage analysis. In the first stage, a framework was created for different agency categories in implementing digital innovations. In the second stage, each interviewee was classified into one of the agency categories of the framework, and generic micronarratives were created from each category. In the third stage, a list of different methods for supporting innovation users’ agency in implementing digital innovations was created. Each stage of the analysis provided answers to each of the three research questions of this study. The results of the analysis were compared to the existing literature. Based on the research, the innovation users’ agency is determined especially by the innovation users’ attitude towards digital innovation, their digital competence and their own activity. Based on these three factors, the innovation users can be divided into eight different categories: drivers, utilizers, strugglers, executors, disinterested, backwarders, avoiders, and novices. Furthermore, this study showed that organizations can support different agencies while implementing digital innovation with measures divided into three groups: job design, enabling workplace learning and developing organizational culture.
The results of the study show that in implementing digital innovation in an industrial company, different agencies can be identified among the innovation users. According to the study, the users of the innovation act and think in different ways and they can have a great influence in terms of the success of the implementation of a digital innovation. This thesis expands the literature’s understanding of agency and creates new knowledge for development of the implementation process of digital innovations. In addition, the results of the study support various literature observations regarding the role of the innovation users in implementing digital innovations and encourage further research to examine how different agencies can be considered in practice, for example, when planning the implementation of a new digital innovation.
Aiemman kirjallisuuden perusteella toimijuudelle ei ole vielä olemassa yksiselitteistä määritelmää eikä vakiintuneita mittareita toimijuuden arviointiin, mikä osoittaa lisätutkimuksen tarpeen. Tässä diplomityössä toimijuudella tarkoitetaan yksilön toimintavalmiutta, johon vaikuttavat monet henkilökohtaiset ominaisuudet ja ulkoiset tekijät. Toimijuutta tutkitaan erityisesti digitaalisten innovaatioiden käyttöönoton näkökulmasta, sillä digitaaliset innovaatiot ovat kasvaneet yhä tärkeämmiksi työkaluiksi teollisten yritysten liiketoimintatavoitteiden saavuttamisessa, ja käsitettä toimijuus ei ole aikaisemmin juurikaan käytetty digitaalisiin innovaatioihin liittyvässä kirjallisuudessa. Innovaation käyttäjien roolin tärkeys on kuitenkin tunnistettu, ja käyttäjiin liittyvässä kirjallisuudessa on paljon yhdistäviä tekijöitä toimijuuden määritelmien kanssa. Kirjallisuuskatsauksen perusteella innovaation käyttäjien toimijuudella voi olla suuri vaikutus digitaalisen innovaation käyttöönoton onnistumiseen.
Tutkimuksen analyysi toteutettiin laadullisena haastattelututkimuksena, jossa analysoitiin haastatteluaineistoa kolmivaiheisen aineistoanalyysin kautta. Ensimmäisessä vaiheessa haastatteluaineiston perusteella muodostettiin viitekehys toimijuuden luokitteluun digitaalisten innovaatioiden käyttöönotossa. Toisessa vaiheessa jokainen haastateltava luokiteltiin johonkin viitekehyksen toimijuuskategoriaan ja luotiin geneerinen mikronarratiivi jokaisesta viitekehyksen kategoriasta. Kolmannessa vaiheessa haastatteluaineistosta pyrittiin löytämään erilaisia toimenpiteitä erilaisten toimijoiden tukemiseksi digitaalisten innovaatioiden käyttöönotossa.
Jokainen analyysin vaihe antoi vastauksia tämän tutkimuksen kuhunkin kolmeen tutkimuskysymykseen. Analyysin tuloksia peilattiin myös olemassa olevaan kirjallisuuteen. Innovaation käyttäjien toimijuutta digitaalisten innovaatioiden käyttöönotossa teollisissa yrityksissä tämän tutkimuksen perusteella määrittävät erityisesti innovaation käyttäjien suhtautuminen digitaalisia innovaatioita kohtaan, heidän digitaalinen osaamisensa sekä heidän oma aktiivisuutensa. Näiden kolmen tekijän perusteella innovaation käyttäjät voidaan tässä tutkimuksessa muodostetun viitekehyksen avulla jakaa kahdeksaan eri toimijuuskategoriaan: edistäjät, hyödyntäjät, ponnistelijat, suorittajat, välinpitämättömät, hidastajat, vierastajat ja noviisit. Innovaation käyttäjien toimijuuden tukemiseksi tunnistettiin myös monia toimenpiteitä, jotka jaoteltiin kolmeen toimenpideryhmään: työn muotoileminen, oppimisen mahdollistaminen ja organisaatiokulttuurin kehittäminen.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että teollisen yrityksen digitaalisen innovaation käyttöönoton yhteydessä on tunnistettavissa erilaisia toimijuuksia innovaation käyttäjien keskuudessa. Tutkimuksen mukaan innovaation käyttäjät toimivat ja ajattelevat eri tavoin ja heillä voi olla suurikin vaikutus digitaalisen innovaation käyttöönoton onnistumisen kannalta. Tämä diplomityö luo uutta ymmärrystä toimijuudesta ja uutta tietoa digitaalisten innovaatioiden käyttöönottoprosessin kehittämiseksi. Tutkimuksen tulokset vahvistavat myös aikaisemman kirjallisuuden löydöksiä liittyen innovaation käyttäjien rooliin digitaalisten innovaatioiden käyttöönotossa ja herättävät ajattelemaan, miten käytännössä erilaiset toimijat voidaan huomioida jo esimerkiksi uuden digitaalisen innovaation käyttöönottoa suunniteltaessa.
Based on the literature review, there is no unambiguous definition for the term agency. Furthermore, there is a lack of established criteria for assessing and measuring agency which reflects the urgent need for further research. In this thesis, agency refers to an individual’s readiness to act, which is affected by both interpersonal and external factors. As digital innovations have become increasingly important tools in achieving business goals in industrial companies, this study is focusing on agency in implementing digital innovations. The importance of the role of innovation users has been recognized in previous literature, and some articles even bring out the meaning of innovation users’ agency. Based on the literature review, innovation users’ agency can have a major impact on the success of the implementation of the digital innovation.
The research was conducted as a qualitative interview study, where the interview material was analyzed through three-stage analysis. In the first stage, a framework was created for different agency categories in implementing digital innovations. In the second stage, each interviewee was classified into one of the agency categories of the framework, and generic micronarratives were created from each category. In the third stage, a list of different methods for supporting innovation users’ agency in implementing digital innovations was created. Each stage of the analysis provided answers to each of the three research questions of this study. The results of the analysis were compared to the existing literature. Based on the research, the innovation users’ agency is determined especially by the innovation users’ attitude towards digital innovation, their digital competence and their own activity. Based on these three factors, the innovation users can be divided into eight different categories: drivers, utilizers, strugglers, executors, disinterested, backwarders, avoiders, and novices. Furthermore, this study showed that organizations can support different agencies while implementing digital innovation with measures divided into three groups: job design, enabling workplace learning and developing organizational culture.
The results of the study show that in implementing digital innovation in an industrial company, different agencies can be identified among the innovation users. According to the study, the users of the innovation act and think in different ways and they can have a great influence in terms of the success of the implementation of a digital innovation. This thesis expands the literature’s understanding of agency and creates new knowledge for development of the implementation process of digital innovations. In addition, the results of the study support various literature observations regarding the role of the innovation users in implementing digital innovations and encourage further research to examine how different agencies can be considered in practice, for example, when planning the implementation of a new digital innovation.