Repräsentation von deutschen und finnischen Konsumierenden in der Energiekrise : eine kontrastive Diskursanalyse zu ausgewählten Online-Zeitungsartikeln von FAZ.NET und HS.fi aus dem Ende des Jahres 2022
Vanhatalo, Anni (2023)
2023
Kielten maisteriohjelma - Master's Programme in Languages
Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta - Faculty of Information Technology and Communication Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-11-01
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202309298553
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202309298553
Tiivistelmä
Vuoden 2022 alussa kärjistyneellä energiakriisillä on maailmanlaajuisia seurauksia. Siten kriisiä käsiteltiin paljon mediassa. Kuluttajien rooli kriisissä tunnistettiin: esimerkiksi kriisin laajemmat taloudelliset vaikutukset tulevat paremmin näkyviin vasta myöhemmin, kun taas vaikutukset kuluttajien arkeen olivat heti ilmeiset. Täten kuluttajien rooli myös kriisistä selviytymisessä on merkittävä. Tässä työssä tarkastellaan seuraavia kysymyksiä: Miten kuluttajat kuvataan arjessaan energiakriisissä vuoden 2022 lopulla julkaistuissa saksalaisen Frankfurter Allgemeine Zeitungin ja suomalaisen Helsingin Sanomien verkkoartikkeleissa? Mitä eroja ja yhtäläisyyksiä valikoidusta verkkoartikkeleista löydettyjen, kuluttajia koskevien saksan- ja suomenkielisten diskurssien välillä on?
Työn materiaali koostuu kahdesta saksankielisestä FAZ.NET-sivustolla julkaistusta verkkoartikkelista sekä kahdesta suomenkielisestä HS.fi-sivustolla julkaistusta verkkoartikkelista. Artikkelit on julkaistu aikavälillä 1.10.2022–31.12.2022. Yksi tärkeimmistä kriteereistä materiaalinvalinnassa oli, että artikkeleiden tulee käsitellä kuluttajia ja heidän arkeaan energiakriisissä.
Valitut artikkelit analysoidaan diskurssianalyysin keinoin, tarkemmin sanottuna Warnken ja Spitzmüllerin (2011) kehittämän DIMEAN-analyysimallin mukaisesti. Analyysi on ensisijaisesti laadullinen, mutta tuloksia täydennetään määrällisten näkökulmien avulla. Analyysi on
kontrastiivinen, eli saksalaisia ja suomalaisia diskurssikaavoja vertaillaan. Vertailulla tavoitellaan tässä työssä kulttuurisidonnaisten näkökulmien esiintuontia. Tämän pro gradu -tutkielman taustalla on perusoletus siitä, että yhteiskunnallista tietoa luodaan kielen ja muiden
kommunikaatioresurssien avulla. Samalla yhteiskunnallinen tieto heijastuu siinä, miten kommunikoidaan.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että löydetyt saksalaiset ja suomalaiset diskurssikaavat eroavat toisistaan. Olennaisimmat erot ovat seuraavat: Saksankielisissä artikkeleissa kuluttajat esitetään tuntemattomana massana, kun taas suomenkielisissä artikkeleissa heidät nähdään yksilöinä. Saksankielisissä artikkeleissa kuluttajat eivät pääse itse ääneen, kun taas suomenkielisissä artikkeleissa heitä siteerataan usein suoraan. Saksankielisissä artikkeleissa kuluttajien sijaan ääneen pääsevät asiantuntijat sekä poliitikot, jolloin heillä on myös valtaa vaikuttaa yleisen tiedon tasoon. Saksankielisissä artikkeleissa kuluttajiin suhtaudutaan kriittisesti ja lähtökohtaisesti negatiivisesti, kun taas suomalaisissa artikkeleissa vallitsee positiivinen asenne heitä kohtaan. Yhteistä saksan- ja suomenkielisille artikkeleille on, että kuluttajien tilanne nähdään vaikeana.
Yllä luetellut tutkimustulokset eivät ole yleispäteviä, sillä tämä tutkimus on hyvin rajallinen: materiaali koostuu vain neljästä verkkoartikkelista. Lisäksi diskurssianalyysiä metodina on kritisoitu siitä, että analyysi on enemmän tai vähemmän subjektiivinen. Tässä työssä kuitenkin tavoitellaan objektiivisuutta esimerkiksi sen avulla, että materiaali valittiin määriteltyjen kriteerien mukaisesti, ja että työssä noudatettiin analyysimallia. Jatkotutkimus tähän aiheeseen liittyen olisi hyödyllistä, sillä tämä työ pystyi käsittelemään vain pientä osaa diskurssista.
Työn materiaali koostuu kahdesta saksankielisestä FAZ.NET-sivustolla julkaistusta verkkoartikkelista sekä kahdesta suomenkielisestä HS.fi-sivustolla julkaistusta verkkoartikkelista. Artikkelit on julkaistu aikavälillä 1.10.2022–31.12.2022. Yksi tärkeimmistä kriteereistä materiaalinvalinnassa oli, että artikkeleiden tulee käsitellä kuluttajia ja heidän arkeaan energiakriisissä.
Valitut artikkelit analysoidaan diskurssianalyysin keinoin, tarkemmin sanottuna Warnken ja Spitzmüllerin (2011) kehittämän DIMEAN-analyysimallin mukaisesti. Analyysi on ensisijaisesti laadullinen, mutta tuloksia täydennetään määrällisten näkökulmien avulla. Analyysi on
kontrastiivinen, eli saksalaisia ja suomalaisia diskurssikaavoja vertaillaan. Vertailulla tavoitellaan tässä työssä kulttuurisidonnaisten näkökulmien esiintuontia. Tämän pro gradu -tutkielman taustalla on perusoletus siitä, että yhteiskunnallista tietoa luodaan kielen ja muiden
kommunikaatioresurssien avulla. Samalla yhteiskunnallinen tieto heijastuu siinä, miten kommunikoidaan.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että löydetyt saksalaiset ja suomalaiset diskurssikaavat eroavat toisistaan. Olennaisimmat erot ovat seuraavat: Saksankielisissä artikkeleissa kuluttajat esitetään tuntemattomana massana, kun taas suomenkielisissä artikkeleissa heidät nähdään yksilöinä. Saksankielisissä artikkeleissa kuluttajat eivät pääse itse ääneen, kun taas suomenkielisissä artikkeleissa heitä siteerataan usein suoraan. Saksankielisissä artikkeleissa kuluttajien sijaan ääneen pääsevät asiantuntijat sekä poliitikot, jolloin heillä on myös valtaa vaikuttaa yleisen tiedon tasoon. Saksankielisissä artikkeleissa kuluttajiin suhtaudutaan kriittisesti ja lähtökohtaisesti negatiivisesti, kun taas suomalaisissa artikkeleissa vallitsee positiivinen asenne heitä kohtaan. Yhteistä saksan- ja suomenkielisille artikkeleille on, että kuluttajien tilanne nähdään vaikeana.
Yllä luetellut tutkimustulokset eivät ole yleispäteviä, sillä tämä tutkimus on hyvin rajallinen: materiaali koostuu vain neljästä verkkoartikkelista. Lisäksi diskurssianalyysiä metodina on kritisoitu siitä, että analyysi on enemmän tai vähemmän subjektiivinen. Tässä työssä kuitenkin tavoitellaan objektiivisuutta esimerkiksi sen avulla, että materiaali valittiin määriteltyjen kriteerien mukaisesti, ja että työssä noudatettiin analyysimallia. Jatkotutkimus tähän aiheeseen liittyen olisi hyödyllistä, sillä tämä työ pystyi käsittelemään vain pientä osaa diskurssista.