Parasocial relationships in the metaverse era : Guidelines for designing responsible media experiences

Abstract

Immersive virtual experiences are currently applied in multiple fields including the media industry. The virtual worlds create a platform for new types of social interaction, as the media productions are transferred to the metaverse. Besides fully social relationships, humans can form parasocial (one-sided) relationships (PSRs) with virtual characters. Although virtual worlds provide opportunities to the field, the technological innovations require media organizations to consider the responsible design of virtual media productions.

The main objective of this thesis is to review relevant research literature to identify attributes that can affect the PSRs that humans form with virtual characters in the metaverse. The context of parasocial relationships is examined from the perspective of current and future media productions.

The thesis aims to answer two research questions, which are the following: What kind of factors can affect the parasocial relationships with virtual media characters in the metaverse era? How to create a responsible parasocial media experience in the metaverse era? A scoping review of relevant research literature is conducted by qualitative analysis of 14 selected studies. Additionally, to connect the scoping review findings to practice, guidelines for concrete responsible design are defined. Finally, six industry expert interviews are conducted to critically assess the initial themes for the guidelines and to specify the possible use contexts.

The literature review results suggest that the attributes affecting the PSRs in the metaverse can be categorized to six themes: user autonomy and agency, user characteristics, cognitive dimension, emotional dimension, virtual character qualities and platform qualities. Responsible decision-making, design-level best practices and education allow media organizations to provide responsible metaverse experiences to a diverse audience. Guidelines for the implementation consist of 17 checklist items.

Immersiiviset virtuaalikokemukset ovat kasvattaneet suosiotaan useilla eri toimialoilla, mukaan lukien media-alalla. Virtuaalimaailmat tarjoavat alustan uudenlaiselle sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Sosiaalisten suhteiden rinnalla ihmiset voivat rakentaa parasosiaalisia (yksisuuntaisia) suhteita virtuaalisten hahmojen kanssa. Virtuaalimaailmat tuovat media-alalle mahdollisuuksia, mutta nämä teknologiset innovaatiot vaativat organisaatioilta mediakokemuksen vastuullisen suunnittelun arviointia.

Tämän tutkielman tarkoituksena on tehdä katsaus aiheen tutkimuskenttään ja tunnistaa tekijöitä, jotka voivat vaikuttaa parasosiaalisiin suhteisiin metaversessä. Tutkimuskontekstina ovat nykyiset ja tulevaisuuden mediaproduktiot.

Tutkielma pyrkii vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: Millaiset tekijät voivat vaikuttaa parasosiaalisiin suhteisiin virtuaalisten mediahahmojen kanssa metaversen aikakaudella? Kuinka vastuullinen parasosiaalinen mediakokemus voidaan suunnitella metaversen aikakaudella? Aiheen kirjallisuudesta tehdään kartoittava kirjallisuuskatsaus, jossa analysoidaan 14 tutkimusta laadullisesti. Kirjallisuuskatsauksen pohjalta rakennetaan tiivistetty listaus vastuullisen suunnittelun suuntaviivoista. Määriteltyjä suuntaviivoja arvioidaan kriittisesti kuuden asiantuntijahaastattelun avulla. Haastatteluiden avulla tarkennetaan suuntaviivojen mahdollisia konkreettisia käyttötilanteita.

Kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittavat, että parasosiaalisiin suhteisiin vaikuttavat tekijät voidaan jakaa kuuteen teemaan: käyttäjän autonomia, käyttäjän piirteet, kognitiivinen ulottuvuus, emotionaalinen ulottuvuus, virtuaalihahmon ominaisuudet ja virtuaalialustan ominaisuudet. Mediakokemusten vastuulliselle suunnittelulle määritellään kolme teemaa: vastuullinen päätöksenteko, suunnittelutason parhaat käytännöt ja koulutus vastuullisiin kokemuksiin metaversessä. Teemat mahdollistavat vastuullisen suunnittelun monimuotoiselle yleisölle. Suuntaviivat konkreettiselle suunnittelutyölle koostuvat 17:sta kohdasta.