Apraxias in the Diagnosis of Frontotemporal Dementia and Alzheimer’s Disease
Yliranta, Aino (2023)
Yliranta, Aino
Tampere University
2023
Psykologian ja logopedian tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Psychology and Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2023-12-08
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3062-0
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-3062-0
Tiivistelmä
Alzheimerin tauti alkaa tyypillisesti muistihäiriöllä, mutta työikäisillä alkuoire on usein jokin muu neuropsykologinen häiriö. Yksi näistä on apraksia, joka tarkoittaa aivovaurion aiheuttamaa puutosta tahdonalaisissa liikkeissä ja niiden ymmärtämisessä. Työikäisillä Alzheimerin tauti tunnistetaan epätyypillisyytensä vuoksi hitaammin kuin iäkkäillä potilailla ja sekoitetaan herkästi esimerkiksi otsa-ohimolohkorappeumien aiheuttamiin dementioihin tai psykiatrisiin oireyhtymiin. Apraksioiden yleisyydestä ja muodoista otsa-ohimolohkorappeumissa ei ole kokonaiskuvaa, joten niiden selvittäminen oli väitöstyön ensimmäinen tavoite. Toinen tavoite oli määrittää, millä tarkkuudella apraksioiden arviointiin kehitetty testi tunnistaa varhain alkavan Alzheimerin taudin.
Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa ilmeni, että kuhunkin otsa-ohimolohkorappeumien dementiamuotoon voi kehittyä oma apraksiaprofiilinsa: Käytösjohtoisessa tautimuodossa selkein löydös oli kasvoapraksia, joka auttoi erottelussa Alzheimerin taudista. Yläraaja-apraksia ilmeni hienovaraisempana. Sujumattomassa afasiassa raportoitiin sekä kasvo- että raaja-apraksiaa ja lisäksi puheapraksiaa. Semanttisessa dementiassa ei tyypillisesti havaittu mitään näistä vaan liikkeiden merkityksen ja esineiden käytön ymmärryksen häiriötä. Logopenisessä afasiassa ei ilmennyt kasvo-apraksiaa, ja raaja-apraksia oli samankaltainen kuin Alzheimerin taudissa.
Dementia Apraxia Testin erottelutarkkuutta tutkittiin 50–70-vuotiaiden Alzheimer-potilaiden, psykiatristen potilaiden ja terveiden verrokkien välillä. Testin raajapistemäärä erotteli Alzheimer-potilaat terveistä herkkyydellä 92% ja tarkkuudella 100% (Youden-arvo .92). Potilasryhmien välillä erotteluherkkyys oli 83% ja -tarkkuus 100% (Youden-arvo .83). Kasvopistemäärä ja muistitestit olivat epätarkempia: ne erottelivat oikein 70–75% ja 66–78% potilaista.
Otsa-ohimolohkorappeumien dementiamuotoihin näyttää siis kehittyvän apraksiaprofiileja, joiden kliininen pätevyys ja erotusdiagnostinen arvo on relevantti jatkotutkimuksen aihe. Varhain alkavan Alzheimerin taudin tunnistukseen Dementia Apraxia Test tuottaa lisähyötyä erityisesti eroteltaessa psykiatrisperäisistä muistihäiriöistä. Jatkossa tarvitaan tietoa testin toimivuudesta muissa etenevissä aivosairauksissa ja psykoosisairauksissa.
Systemaattisessa kirjallisuuskatsauksessa ilmeni, että kuhunkin otsa-ohimolohkorappeumien dementiamuotoon voi kehittyä oma apraksiaprofiilinsa: Käytösjohtoisessa tautimuodossa selkein löydös oli kasvoapraksia, joka auttoi erottelussa Alzheimerin taudista. Yläraaja-apraksia ilmeni hienovaraisempana. Sujumattomassa afasiassa raportoitiin sekä kasvo- että raaja-apraksiaa ja lisäksi puheapraksiaa. Semanttisessa dementiassa ei tyypillisesti havaittu mitään näistä vaan liikkeiden merkityksen ja esineiden käytön ymmärryksen häiriötä. Logopenisessä afasiassa ei ilmennyt kasvo-apraksiaa, ja raaja-apraksia oli samankaltainen kuin Alzheimerin taudissa.
Dementia Apraxia Testin erottelutarkkuutta tutkittiin 50–70-vuotiaiden Alzheimer-potilaiden, psykiatristen potilaiden ja terveiden verrokkien välillä. Testin raajapistemäärä erotteli Alzheimer-potilaat terveistä herkkyydellä 92% ja tarkkuudella 100% (Youden-arvo .92). Potilasryhmien välillä erotteluherkkyys oli 83% ja -tarkkuus 100% (Youden-arvo .83). Kasvopistemäärä ja muistitestit olivat epätarkempia: ne erottelivat oikein 70–75% ja 66–78% potilaista.
Otsa-ohimolohkorappeumien dementiamuotoihin näyttää siis kehittyvän apraksiaprofiileja, joiden kliininen pätevyys ja erotusdiagnostinen arvo on relevantti jatkotutkimuksen aihe. Varhain alkavan Alzheimerin taudin tunnistukseen Dementia Apraxia Test tuottaa lisähyötyä erityisesti eroteltaessa psykiatrisperäisistä muistihäiriöistä. Jatkossa tarvitaan tietoa testin toimivuudesta muissa etenevissä aivosairauksissa ja psykoosisairauksissa.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4889]