Sisäisen tarkastuksen palveluhankintojen laatukriteerien vertailu kirjallisuudessa tunnistettuihin laatutekijöihin

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan oman organisaation ulkopuolelta hankittujen sisäisen tarkastuksen palvelujen kilpailutuksen yhteydessä arvostettuja laatukriteerejä suhteessa sisäisen tarkastuksen kirjallisuudessa tunnistettuihin laatutekijöihin. Laatua tarkastellaan kokonaisvaltaisesti eli se ulottuu sekä palvelun että palvelusta vastaavien asiantuntijoiden laatuaspekteihin. Tutkimuskysymys on seuraava: mitä yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia on hankintailmoituksissa havaituilla laatukriteereillä verrattuna sisäisen tarkastuksen kirjallisuuden laatutekijöihin? Tarkoituksena on myös pohtia sitä, mistä eroavaisuudet ja mahdolliset ristiriitaisuudet johtuvat eli mitkä ovat selittäviä tekijöitä näiden taustalla. Tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen.

Teoreettisen viitekehyksen sisältö koostuu pääasiassa aikaisemmasta tutkimuksesta sisäisen tarkastuksen laadun näkökulmasta, keskeisten teorioiden esittelystä sekä avainkäsitteiden määrittelystä. Aineisto koostuu viidestä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta sekä 15 eri organisaation toimittamista hankintailmoitusmateriaaleista. Haastateltavat ovat toimineet kilpailutuksissa tiiviisti mukana asiantuntijoina, jonka vuoksi heiltä sai arvokkaita näkemyksiä toteutetun kilpailutuksen taustoja, toteutusta ja asetettuja laatupreferenssejä koskien. Kerätty aineisto on analysoitu soveltamalla aineistolähtöisen sisällönanalyysin menetelmää.

Laatutekijät olivat suurimmalta osin yhteneviä kerätyn aineiston ja kirjallisuuden välillä, mutta eroja oli myös havaittavissa. Yhteisiä toistuvia laatukriteereitä olivat viestintätaidot, ammattistandardien, eettisten sääntöjen ja lainsäädännön tuntemus, konsulttityön piirteiden omaksuminen tarkastustyössä, kohdeorganisaation ja sen toimialan tuntemus sekä kokemus ja osaaminen liittyen sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan. Erityisesti kerätyssä aineistossa korostuivat asiakaspalvelutaidot, IT-tarkastuksiin liittyvä osaaminen, tarkastustiimin kokoonpanoa koskevat näkökulmat sekä punninta sen suhteen, milloin sisäinen tarkastus on järkevintä järjestää itse ja milloin puolestaan ostaa se ostopalveluna organisaation ulkopuolelta. Kirjallisuuden puolella puolestaan painottui näkökulma sisäisen tarkastuksen toiminnasta varmennuspalvelun ominaisuudessa.

Jatkossa voisi tutkia tarkemmin sitä, miten laatu konkreettisesti näkyy organisaation itse järjestämän sisäisen tarkastuksen tai organisaation ulkopuolelta ostetun palvelun työnteossa. Tärkeää olisi myös vastaisuudessa tarkastella ja tutkia uuden lainsäädännön, ohjeistuksien ja standardien mahdollisen päivitystyön vaikutuksia sisäisen tarkastuksen työn laadulle. Hyödyllisenä jatkotutkimusaiheena toimisi esimerkiksi se, miten uusi tieto saavuttaa sisäisen tarkastuksen asiantuntijat.