Alustatyö Suomessa : Alustatyön vaikutukset suomalaisiin työmarkkinoihin ja työntekijöiden edunvalvontaan

Abstract

Tämän tutkimuksen tarkoitus on lisätä ymmärrystä alustavälitteisestä työstä ja sen vaikutuksista suomalaisiin työmarkkinoihin edunvalvonnan ja työlainsäädännön kontekstissa. Työn teettäminen alustojen välityksellä on yleistynyt ja muuttanut työnteon mahdollisuuksia. Tutkimusongelmaa lähestytään valtiollisten ja edunvalvontaa suorittavien toimijoiden näkökulmasta. Tämä tutkimus lähestyy alustatyön ilmiötä tutkimuskysymyksellä: ”Miten alustatyö näkyy Suomen työmarkkinoilla?” Alakysymyksinä ovat: ”Millaisia vaikutuksia alustatyö on tuonut Suomen työmarkkinoille?”, ”Miten alustatyön eri muodot näyttäytyvät työntekijöiden edunvalvonnan näkökulmasta” ja ”Miten alustatyötä koskevan lainsäädännön muutokset tulevat vaikuttamaan alustatyötä suorittavien henkilöiden toimintaan?”

Kyseessä on kvalitatiivinen tutkimus, jonka kohteena ovat työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) lainsäätäjät ja työntekijöiden edunvalvontaa harjoittavien palkansaajien keskusjärjestöjen ja ammattiliittojen (SAK, STTK, Akava, Taksiliitto) edustajat. Tutkimuksen aineiston keruun tavaksi valittiin puolistrukturoidut teemahaastattelut, joita pidettiin yhteensä kuusi kappaletta. Aineiston keruussa ja analyysissa on hyödynnetty tutkimuksen alakysymyksistä muodostettuja teemoja, jotka ovat alustatyön esiintyminen Suomen työmarkkinoilla, alustatyön sääntelyä koskevat muutokset ja algoritmijohtaminen.

Tutkittavan ilmiön ymmärtämiseksi on käytetty alustatalouden, alustatyön, henkilöstöjohtamisen ja algoritmijohtamisen käsitteistä muodostettua teoreettista viitekehystä. Erityisenä viitekehyksenä on käytetty Schor & Vallasin (2020) alustatyön ilmenemistyyppien mallia. Tutkimuksen tulosten kannalta keskiössä ovat lisäksi työlainsäädännön kehittämistä ohjaavat dokumentit työ- ja elinkeinoministeriön valmistelemasta työsopimuslakiin lisättävästä kokonaisharkinnasta sekä Euroopan komission valmistelemasta alustatyödirektiiviehdotuksesta.

Tutkimuksen keskeisenä lopputuloksena on, että vaikka alustatyöstä on muodostumassa vakiintunut työnteon muoto, lainsäädäntö ja edunvalvonnan tarjoama tuki eivät ole vielä riittävällä tasolla turvaamaan työntekijöiden asemaa. Tutkimuksessa esitetyt alustatyönteon muodot ovat kaikki rantautuneet Suomeen. Alustatyön aiheuttamat vaikutukset on tunnistettu Suomen viranomaisten ja työntekijöiden edunvalvonnan piirissä. Suomessa palkansaajien keskusjärjestöt ja ammattiliitot ovat huolissaan alustatyön vaikutuksista työmarkkinoiden reiluuteen. Lisäksi keskeisenä tuloksena on, että alustoilla tapahtuvan algoritmijohtamisen nähdään ravistelevan organisaatioiden perinteisiä johtamisen malleja. Alustatyön sääntelyyn esitetyillä muutoksilla uskotaan olevan vaikutuksia alustatyön tulevaisuuteen. Jatkotutkimusta voisi tehdä esimerkiksi tapaustutkimuksena alustatyötä välittävän organisaation näkökulmasta ja siitä, miten alustatyön sääntelyn muutokset vaikuttavat organisaatioiden toimintaan.