Suomenkielisten 15-vuotiaiden nimeämistaitojen arviointi Bostonin nimentätestillä : Monimenetelmällinen tutkimus
Oittinen, Ella (2023)
2023
Logopedian maisteriohjelma - Master's Programme in Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-10-15
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202309228370
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202309228370
Tiivistelmä
Nimeäminen on monimutkainen prosessi ja osa sujuvaa kommunikaatiota. Nimeämistaidolla viitataan nimeämisen nopeuteen ja tarkkuuteen. Nimeämisvaikeudesta taas puhutaan, kun oikean sanan löytäminen tai kuvan nimeäminen on keskimääräistä hitaampaa tai epätarkkaa. Yläasteikäisillä nuorilla monet kielelliset taidot ovat kehittyneet jo hyvin pitkälle - kuitenkin erityisesti sanaston laajuus, nimeämistaidot ja sanojen pituudet kasvavat vielä aikuisuudessakin. Suoraa nimeämistä voidaan arvioida Bostonin nimentätestillä (BNT), joka on Suomessa ja maailmanlaajuisesti yleisesti käytössä oleva nimentätesti. Suomalaisissa ja kansainvälisissä tutkimuksissa BNT:n on todettu erottelevan hyvin nuorten nimeämistaitoja. BNT:n käyttöä tukee myös se, että siitä on tehty monia eri kielisiä versiota ja siitä löytyy paljon tutkimustuloksia. BNT on saanut osakseen myös paljon kritiikkiä kansainvälisissä tutkimuksissa muun muassa sen heikoista normituksista. Suomessa BNT:n alkuperäisiä normeja ei ole tehty 11–17-vuotiaille nuorille, eli nuorten nimeämistaidoista ei ole saatavilla riittävää tietoa. Nuorten kielellisistä taidoista ja niiden kehityksestä tarvitaan lisää tietoa, jotta nuorten kielihäiriöitä voitaisiin tunnistaa ja kuntouttaa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää äidinkielenään suomea puhuvien 15-vuotiaiden nuorten nimeämistaitoja. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, kuuluivatko testissä esitetyt kuvat enää nykynuorten sanavarastoon ja oliko sukupuolella vaikutusta nimeämistaitoon. Aineisto kerättiin otoksena yhdestä Tampereen sekä yhdestä Salon yläkoulusta. Aineisto koostui 75 testattavasta (25 poikaa, 50 tyttöä). Poissulkukriteereinä tutkimuksessa oli diagnosoitu kielen kehityksen erityisvaikeus sekä lukihäiriö, sillä tutkimuksessa haluttiin selvittää suuntaa antavia normeja nuorille. Nimeämistaitoa arvioitiin BNT:n suomenkielisellä versiolla, jossa testattavalle esitettiin 60 mustavalkoista piirroskuvaa vaikeusjärjestyksessä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten testipisteitä, suoritusaikoja ja mahdollisia virhevastauksia. Testattavien virhevastauksia analysoitiin, jos virheprosentti oli yli 10 %. Testin kuvat on valittu yli 30 vuotta sitten, minkä vuoksi testattavien vastauksia tarkasteltiin myös laadullisesti testattavia haastattelemalla.
Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia havaintoja nuorten suoriutumisesta BNT:ssä, eli sen huomattiin erottelevan hyvin nuorten nimeämistaitoja. Lisäksi tulokset osoittivat sukupuolella olevan tilastollisesti merkitsevä vaikutus (p = .01). Tilastollisesti merkitseviä eroja oli niin testipisteissä kuin suoritusajoissakin, joskin niissä oli runsaasti vaihtelua yksilötasolla. Kokonaisvaltaisesti tytöt suoriutuivat testistä paremmin kuin pojat. Loppuhaastattelussa nuorten enemmistö (58,6 %) toi esille, että testi kaipaisi osittaista päivittämistä. Tutkimusmenetelmän rajoitukset, kuten vajavaiset ohjeistukset ja pisteytyksen ongelmat voivat vaikuttaa nuorten suuntaa antaviin normeihin.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää äidinkielenään suomea puhuvien 15-vuotiaiden nuorten nimeämistaitoja. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, kuuluivatko testissä esitetyt kuvat enää nykynuorten sanavarastoon ja oliko sukupuolella vaikutusta nimeämistaitoon. Aineisto kerättiin otoksena yhdestä Tampereen sekä yhdestä Salon yläkoulusta. Aineisto koostui 75 testattavasta (25 poikaa, 50 tyttöä). Poissulkukriteereinä tutkimuksessa oli diagnosoitu kielen kehityksen erityisvaikeus sekä lukihäiriö, sillä tutkimuksessa haluttiin selvittää suuntaa antavia normeja nuorille. Nimeämistaitoa arvioitiin BNT:n suomenkielisellä versiolla, jossa testattavalle esitettiin 60 mustavalkoista piirroskuvaa vaikeusjärjestyksessä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten testipisteitä, suoritusaikoja ja mahdollisia virhevastauksia. Testattavien virhevastauksia analysoitiin, jos virheprosentti oli yli 10 %. Testin kuvat on valittu yli 30 vuotta sitten, minkä vuoksi testattavien vastauksia tarkasteltiin myös laadullisesti testattavia haastattelemalla.
Tutkimuksen tulokset tukevat aiempia havaintoja nuorten suoriutumisesta BNT:ssä, eli sen huomattiin erottelevan hyvin nuorten nimeämistaitoja. Lisäksi tulokset osoittivat sukupuolella olevan tilastollisesti merkitsevä vaikutus (p = .01). Tilastollisesti merkitseviä eroja oli niin testipisteissä kuin suoritusajoissakin, joskin niissä oli runsaasti vaihtelua yksilötasolla. Kokonaisvaltaisesti tytöt suoriutuivat testistä paremmin kuin pojat. Loppuhaastattelussa nuorten enemmistö (58,6 %) toi esille, että testi kaipaisi osittaista päivittämistä. Tutkimusmenetelmän rajoitukset, kuten vajavaiset ohjeistukset ja pisteytyksen ongelmat voivat vaikuttaa nuorten suuntaa antaviin normeihin.