Tie- ja ratarakennushankkeiden kustannusriskitekijät esi- ja yleissuunnitelmavaiheessa
Roivainen, Kalle (2023)
Roivainen, Kalle
2023
Tietojohtamisen DI-ohjelma - Master's Programme in Information and Knowledge Management
Johtamisen ja talouden tiedekunta - Faculty of Management and Business
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Hyväksymispäivämäärä
2023-09-20
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202309158194
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202309158194
Tiivistelmä
Infrahankkeet ovat pitkäkestoisia ja kalliita rakentamisen hankkeita. Infrahankkeille on ominaista, että kustannukset arvioidaan hankkeen ensimmäisissä suunnitteluvaiheissa, mutta kustannukset kertyvät vasta rakentamisvaiheessa. Tästä seuraa kustannusten arviointi vajavaisin tiedoin. Aihealue on herättänyt keskustelua jo pitkään. Monet suuret infrahankkeet ovat saaneet osaksi mainettaan negatiivisen sävyn ylittyvien budjettien takia. Kustannusten nousulle voi olla useita erilaisia syitä ja niitä ei ole välttämättä osattu edellisissä suunnittelun vaiheissa arvioida oikein. Tämä tutkimus selvitti tie- ja ratarakennushankkeiden taustalla olevia kustannusriskitekijöitä painottuen esi- ja yleissuunnitelmavaiheeseen. Tämän lisäksi tutkimuksessa selvitettiin jälkiarviointien roolia infrahankkeissa.
Tutkimus oli monimenetelmällinen sisältäen kirjallisuustutkimuksen, teemahaastattelut sekä dokumenttianalyysin. Kirjallisuustutkimuksessa oli mukana tieteellisen kirjallisuuden lisäksi Väyläviraston ohjeistuksia. Tavoitteena oli peilata Väyläviraston ohjeistuksia kustannushallinnasta ja riskienhallinnasta ajankohtaiseen kirjallisuuteen. Kirjallisuustutkimuksen perusteella tunnistetut kustannusriskitekijät esiteltiin jaoteltuna tutkimuskysymysten mukaan. Teemahaastatteluissa haastateltiin kahdeksaa infra-alan asiantuntijaa, joilla oli hieman erilainen tausta ja kokemus kustannusriskeistä. Haastatteluiden aiheet pohjautuivat kirjallisuustutkimuksessa havaittujen tekijöiden ympärille. Haastatteluissa tunnistetut kustannusriskitekijät esiteltiin jaoteltuna haastattelun teemoihin eli kustannushallintaan, kustannusriskeihin sekä jälkiarviointiin. Dokumenttianalyysissä syvennyttiin ELY-keskuksen tie ja ratarakennushankkeiden jälkiarviointiraportteihin, joiden pohjalta tunnistettiin kustannusriskien näkökulmasta merkittäviä tekijöitä.
Tutkimuksen kautta tunnistettiin useita tie- ja ratarakennushankkeisiin liittyviä kustannusriskitekijöitä, jotka vaikuttavat kustannusarvion tarkkuuteen. Tuloksia saatiin melko kattavasti kolmella eri tutkimusmenetelmällä ja tämän lisäksi löydettiin myös yhteneväisiä tuloksia. Kirjallisuustutkimuksen tuloksena saatiin yksitoista erillistä kustannusriskitekijää, joilla on vaikutusta joko kustannusarvioon, kustannushallintaan tai jälkiarviointien rooliin. Haastattelututkimus analysoitiin temaattisella analyysillä. Haastattelun teemojen pohjalta kehitettiin päänäkökulmat, joista jalostettiin johtopäätökset haastatteluista. Dokumenttianalyysin tuloksena kehitettiin jälkiarviointiraporteista kahdeksan näkökulmaa ja niiden pohjalta todettiin kahdeksan kustannusriskitekijää. Kaikista kolmesta tutkimusmenetelmästä johdettuja kustannusriskitekijöiden ryhmiä muodostettiin yhteensä kahdeksan kappaletta. Tärkeimmät kustannusriskiryhmät olivat hankkeen kompleksisuus, yhteistyö, kokemus ja osaaminen sekä johtaminen. Tämän lisäksi tunnistettiin myös tietojärjestelmät, byrokratia sekä rahoitus. Jälkiarviointiprosessit tunnistettiin positiivisen kustannusriskin aiheuttajina.
Tutkimus oli monimenetelmällinen sisältäen kirjallisuustutkimuksen, teemahaastattelut sekä dokumenttianalyysin. Kirjallisuustutkimuksessa oli mukana tieteellisen kirjallisuuden lisäksi Väyläviraston ohjeistuksia. Tavoitteena oli peilata Väyläviraston ohjeistuksia kustannushallinnasta ja riskienhallinnasta ajankohtaiseen kirjallisuuteen. Kirjallisuustutkimuksen perusteella tunnistetut kustannusriskitekijät esiteltiin jaoteltuna tutkimuskysymysten mukaan. Teemahaastatteluissa haastateltiin kahdeksaa infra-alan asiantuntijaa, joilla oli hieman erilainen tausta ja kokemus kustannusriskeistä. Haastatteluiden aiheet pohjautuivat kirjallisuustutkimuksessa havaittujen tekijöiden ympärille. Haastatteluissa tunnistetut kustannusriskitekijät esiteltiin jaoteltuna haastattelun teemoihin eli kustannushallintaan, kustannusriskeihin sekä jälkiarviointiin. Dokumenttianalyysissä syvennyttiin ELY-keskuksen tie ja ratarakennushankkeiden jälkiarviointiraportteihin, joiden pohjalta tunnistettiin kustannusriskien näkökulmasta merkittäviä tekijöitä.
Tutkimuksen kautta tunnistettiin useita tie- ja ratarakennushankkeisiin liittyviä kustannusriskitekijöitä, jotka vaikuttavat kustannusarvion tarkkuuteen. Tuloksia saatiin melko kattavasti kolmella eri tutkimusmenetelmällä ja tämän lisäksi löydettiin myös yhteneväisiä tuloksia. Kirjallisuustutkimuksen tuloksena saatiin yksitoista erillistä kustannusriskitekijää, joilla on vaikutusta joko kustannusarvioon, kustannushallintaan tai jälkiarviointien rooliin. Haastattelututkimus analysoitiin temaattisella analyysillä. Haastattelun teemojen pohjalta kehitettiin päänäkökulmat, joista jalostettiin johtopäätökset haastatteluista. Dokumenttianalyysin tuloksena kehitettiin jälkiarviointiraporteista kahdeksan näkökulmaa ja niiden pohjalta todettiin kahdeksan kustannusriskitekijää. Kaikista kolmesta tutkimusmenetelmästä johdettuja kustannusriskitekijöiden ryhmiä muodostettiin yhteensä kahdeksan kappaletta. Tärkeimmät kustannusriskiryhmät olivat hankkeen kompleksisuus, yhteistyö, kokemus ja osaaminen sekä johtaminen. Tämän lisäksi tunnistettiin myös tietojärjestelmät, byrokratia sekä rahoitus. Jälkiarviointiprosessit tunnistettiin positiivisen kustannusriskin aiheuttajina.