Needs-based crafting : the antecedents and outcomes of employees’ crafting in different life domains
Kosenkranius, Merly (2023)
Kosenkranius, Merly
University of Groningen, Groningen, The Netherlands
2023
Psykologian ja logopedian tohtoriohjelma - Doctoral Programme in Psychology and Logopedics
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta - Faculty of Social Sciences
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Väitöspäivä
2023-10-19
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202309158188
https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202309158188
Kuvaus
Cotutelle -yhteisväitöskirja
Tiivistelmä
Tämän väitöskirjan päätavoitteena oli tuottaa uutta tietoa työntekijöiden tarvepohjaisen, eli psykologisten tarpeiden täyttymiseen keskittyvän työn ja vapaa-ajan tuunauksen selittäjistä sekä seurauksista. Kyseessä on proaktiivinen lähestymistapa jolla työntekijät voivat muokata työn ja vapaa-ajan toimintaansa psykologisten tarpeidensa mukaisesti. Tässä väitöskirjassa tarkastelen tuunausta DRAMMA-mallissa kuvattujen kuuden psykologisen tarpeen (irrottautuminen, rentoutuminen, autonomia, taidonhallinta, merkityksellisyys ja yhteenkuuluvuus) mukaisesti.
Tämä väitöskirja koostuu neljästä alkuperäisjulkaisusta, jotka perustuvat kolmeen tutkimusprojektiin. Ensimmäisessä tutkimuksessa tutkin keskittymisen tulevaisuuden mahdollisuuksiin työssä, psykologisten tarpeiden ja työn ja vapaa- ajan tuunauksen välisiä yhteyksiä (Osajulkaisu I). Tutkimuksessa II keskityttiin työntekijöiden päivittäisiin energian ja tarvepohjaisen tuunauksen kehityskulkuihin (Osajulkaisu II). Tutkimuksen III tavoitteena oli suunnitella tarvepohjaiseen vapaa-ajan tuunaukseen keskittyvä interventio (Osajulkaisu III) ja arvioida, edistääkö interventioon osallistuminen työntekijöiden vapaa-ajan tuunausta ja lisääkö se puolestaan psykologisten tarpeiden täyttymistä, subjektiivista elinvoimaisuutta ja työhön sitoutumista (Osajulkaisu IV). Lisäksi tutkin interventioryhmässä mahdollisia prosessimekanismeja, jotka vaikuttavat intervention tehokkuuteen.
Väitöskirjassani käytetty aineisto kerättiin osana laajempaa tutkimushanketta “Kuinka saada vapaa-aika toimimaan? Vapaa-ajan aktiivinen käyttö keinona palautua stressaavasta työstä”, joka koostui pitkittäisestä kyselylomaketutkimuksesta, ESM-tutkimuksesta ja interventiotutkimuksesta. Tutkimuksen I otokseen kuului 346 suomalaista työntekijää, jotka täyttivät kaksi kyselylomaketta kolmen kuukauden välein. Tutkimuksen II otos, johon kuului 110 työntekijää lähinnä Saksasta ja Alankomaista, täytti taustakyselylomakkeen ja ohjeistuksen mukaan kahdeksan ESM-mittausta päivässä neljänä ei-peräkkäisenä päivänä (yhteensä 2358 havaintoa upotettuna 396 päivään). Tutkimuksen III lopullinen otos koostui 86 työntekijästä kolmesta suomalaisesta organisaatiosta. Interventioryhmäläiset osallistuivat työpaikallaan järjestettyyn ryhmämuotoiseen vapaa-ajan tuunauksen työpajaan, asettivat yksilöllisen tuunaustavoitteen neljän viikon interventiojaksolle, saivat tukea Everydaily-nimisestä älypuhelinsovelluksesta ja osallistuivat ryhmämuotoiseen pohdintatyöpajaan. Interventioryhmän osallistujat (n = 51) täyttivät yhteensä seitsemän viikoittaista kyselylomaketta ja odotuslista-kontrolliryhmän osallistujat (n = 36) täyttivät neljä viikoittaista kyselylomaketta.
Tutkimuksen I tulokset osoittivat, että tulevaisuuden mahdollisuuksiin keskittyvä orientaatio työssä liittyi korkeampiin lähestymistarpeisiin (taidonhallinta, merkityksellisyys, yhteenkuuluvuus), mikä puolestaan selitti korkeamman osallistumisen sekä työn että vapaa-ajan tuunaukseen. Välttämistarpeet (irrottautuminen, rentoutuminen) johtivat suoraan lisääntyneeseen tuunaukseen molemmilla elämänalueilla. Tutkimuksessa II tehdyt jatkuvat kasvukäyräanalyysit osoittivat, että päivittäinen keskimääräinen tarvepohjainen tuunaus vaikutti osaltaan energiatasojen muutoksiin päivän mittaan. Päivinä, jolloin työntekijät tuunasivat keskimääräistä enemmän, heidän energiatasonsa olivat korkeammat, erityisesti aamulla ja iltapäivällä. Nämä tuunauksen myönteiset vaikutukset hävisivät vasta päivän loppupuolella. Tarpeisiin perustuva tuunaus itsessään noudatti lineaarista päivittäistä kehityskulkua, kasvaen päivän mittaan. Tutkimuksen III tulokset osoittivat, että osallistuminen interventioon ei lisännyt osallistujien vapaa-ajan tuunauspyrkimyksiä, tarpeiden täyttymistä, subjektiivista elinvoimaisuutta eikä työhön sitoutumista interventiojakson aikana tai sen jälkeen verrattuna omiin lähtötasoihinsa ja verrattuna odotuslista-kontrolliryhmään. Interventioryhmässä osallistujat, jotka edistyivät vähemmän tavoitteessaan, jotka olivat tyytymättömämpiä interventioon ja jotka eivät asettaneet tavoitetta jossa keskityttiin heidän vähiten täytettyyn tarpeeseensa kokivat jyrkempää laskua vapaa-ajan tuunauksessa, psykologisten tarpeiden täyttämisessä ja hyvinvoinnissa. Yllättäen SMART-tuunaustavoite ja aktiivisempi sovelluksen käyttö vähensivät ajan myötä vapaa-ajan tuunausta, psykologisten tarpeiden täyttymistä ja hyvinvointia.
Kaiken kaikkiaan tämä väitöskirja laajentaa tuunaukseen koskevaa tieteellistä kirjallisuutta valottamalla tarvepohjaisen tuunauksen motivoivia selittäjiä työssä sekä vapaa-ajalla, tarvepohjaisen tuunauksen roolia päivittäisessä energianhallinnassa, tarvepohjaisen tuunauksen kehityskulkuja päivän mittaan ja vapaa-ajan tuunauksen intervention vaikutuksia. Psykologisten tarpeiden käsitteleminen tuunauksen keskeisenä mekanismina tarjoaa uuden täydentävän näkökulman tuunauksen työn vaatimusten ja voimavarojen näkökulman lisäksi ja auttaa ymmärtämään vivahteikkaita tuunausprosesseja eri elämänalueiden sisällä sekä niiden välillä. Tämän väitöskirjan tuloksia voidaan soveltaa käytännön ohjenuoriksi, jotka auttavat työntekijöitä muokkaamaan päivittäistä toimintaansa omien psykologisten tarpeidensa pohjalta säilyttääkseen optimaalisen toimintakykynsä. Lisäksi nämä tulokset voivat avustaa organisaatioita ja työterveyshuollon ammattilaisia luomaan psykologisia tarpeita tukevia koulutuksia ja käytäntöjä jotka edistävät tarvepohjaista tuunausta.
Tämä väitöskirja koostuu neljästä alkuperäisjulkaisusta, jotka perustuvat kolmeen tutkimusprojektiin. Ensimmäisessä tutkimuksessa tutkin keskittymisen tulevaisuuden mahdollisuuksiin työssä, psykologisten tarpeiden ja työn ja vapaa- ajan tuunauksen välisiä yhteyksiä (Osajulkaisu I). Tutkimuksessa II keskityttiin työntekijöiden päivittäisiin energian ja tarvepohjaisen tuunauksen kehityskulkuihin (Osajulkaisu II). Tutkimuksen III tavoitteena oli suunnitella tarvepohjaiseen vapaa-ajan tuunaukseen keskittyvä interventio (Osajulkaisu III) ja arvioida, edistääkö interventioon osallistuminen työntekijöiden vapaa-ajan tuunausta ja lisääkö se puolestaan psykologisten tarpeiden täyttymistä, subjektiivista elinvoimaisuutta ja työhön sitoutumista (Osajulkaisu IV). Lisäksi tutkin interventioryhmässä mahdollisia prosessimekanismeja, jotka vaikuttavat intervention tehokkuuteen.
Väitöskirjassani käytetty aineisto kerättiin osana laajempaa tutkimushanketta “Kuinka saada vapaa-aika toimimaan? Vapaa-ajan aktiivinen käyttö keinona palautua stressaavasta työstä”, joka koostui pitkittäisestä kyselylomaketutkimuksesta, ESM-tutkimuksesta ja interventiotutkimuksesta. Tutkimuksen I otokseen kuului 346 suomalaista työntekijää, jotka täyttivät kaksi kyselylomaketta kolmen kuukauden välein. Tutkimuksen II otos, johon kuului 110 työntekijää lähinnä Saksasta ja Alankomaista, täytti taustakyselylomakkeen ja ohjeistuksen mukaan kahdeksan ESM-mittausta päivässä neljänä ei-peräkkäisenä päivänä (yhteensä 2358 havaintoa upotettuna 396 päivään). Tutkimuksen III lopullinen otos koostui 86 työntekijästä kolmesta suomalaisesta organisaatiosta. Interventioryhmäläiset osallistuivat työpaikallaan järjestettyyn ryhmämuotoiseen vapaa-ajan tuunauksen työpajaan, asettivat yksilöllisen tuunaustavoitteen neljän viikon interventiojaksolle, saivat tukea Everydaily-nimisestä älypuhelinsovelluksesta ja osallistuivat ryhmämuotoiseen pohdintatyöpajaan. Interventioryhmän osallistujat (n = 51) täyttivät yhteensä seitsemän viikoittaista kyselylomaketta ja odotuslista-kontrolliryhmän osallistujat (n = 36) täyttivät neljä viikoittaista kyselylomaketta.
Tutkimuksen I tulokset osoittivat, että tulevaisuuden mahdollisuuksiin keskittyvä orientaatio työssä liittyi korkeampiin lähestymistarpeisiin (taidonhallinta, merkityksellisyys, yhteenkuuluvuus), mikä puolestaan selitti korkeamman osallistumisen sekä työn että vapaa-ajan tuunaukseen. Välttämistarpeet (irrottautuminen, rentoutuminen) johtivat suoraan lisääntyneeseen tuunaukseen molemmilla elämänalueilla. Tutkimuksessa II tehdyt jatkuvat kasvukäyräanalyysit osoittivat, että päivittäinen keskimääräinen tarvepohjainen tuunaus vaikutti osaltaan energiatasojen muutoksiin päivän mittaan. Päivinä, jolloin työntekijät tuunasivat keskimääräistä enemmän, heidän energiatasonsa olivat korkeammat, erityisesti aamulla ja iltapäivällä. Nämä tuunauksen myönteiset vaikutukset hävisivät vasta päivän loppupuolella. Tarpeisiin perustuva tuunaus itsessään noudatti lineaarista päivittäistä kehityskulkua, kasvaen päivän mittaan. Tutkimuksen III tulokset osoittivat, että osallistuminen interventioon ei lisännyt osallistujien vapaa-ajan tuunauspyrkimyksiä, tarpeiden täyttymistä, subjektiivista elinvoimaisuutta eikä työhön sitoutumista interventiojakson aikana tai sen jälkeen verrattuna omiin lähtötasoihinsa ja verrattuna odotuslista-kontrolliryhmään. Interventioryhmässä osallistujat, jotka edistyivät vähemmän tavoitteessaan, jotka olivat tyytymättömämpiä interventioon ja jotka eivät asettaneet tavoitetta jossa keskityttiin heidän vähiten täytettyyn tarpeeseensa kokivat jyrkempää laskua vapaa-ajan tuunauksessa, psykologisten tarpeiden täyttämisessä ja hyvinvoinnissa. Yllättäen SMART-tuunaustavoite ja aktiivisempi sovelluksen käyttö vähensivät ajan myötä vapaa-ajan tuunausta, psykologisten tarpeiden täyttymistä ja hyvinvointia.
Kaiken kaikkiaan tämä väitöskirja laajentaa tuunaukseen koskevaa tieteellistä kirjallisuutta valottamalla tarvepohjaisen tuunauksen motivoivia selittäjiä työssä sekä vapaa-ajalla, tarvepohjaisen tuunauksen roolia päivittäisessä energianhallinnassa, tarvepohjaisen tuunauksen kehityskulkuja päivän mittaan ja vapaa-ajan tuunauksen intervention vaikutuksia. Psykologisten tarpeiden käsitteleminen tuunauksen keskeisenä mekanismina tarjoaa uuden täydentävän näkökulman tuunauksen työn vaatimusten ja voimavarojen näkökulman lisäksi ja auttaa ymmärtämään vivahteikkaita tuunausprosesseja eri elämänalueiden sisällä sekä niiden välillä. Tämän väitöskirjan tuloksia voidaan soveltaa käytännön ohjenuoriksi, jotka auttavat työntekijöitä muokkaamaan päivittäistä toimintaansa omien psykologisten tarpeidensa pohjalta säilyttääkseen optimaalisen toimintakykynsä. Lisäksi nämä tulokset voivat avustaa organisaatioita ja työterveyshuollon ammattilaisia luomaan psykologisia tarpeita tukevia koulutuksia ja käytäntöjä jotka edistävät tarvepohjaista tuunausta.
Kokoelmat
- Väitöskirjat [4943]