Teknologinen identiteetti ja uusien teknologioiden käytön mahdollistamat psykologiset perustarpeet

Abstract

Uudet ja entistä kehittyneemmät teknologiat yleistyvät vauhdilla ihmisten elämän eri osa-alueilla nousevan tekoälyn jouduttaessa tätä kehitystä. Yhä kyvykkäämmät ja itsenäisemmät teknologiat tuovat mukanaan uudenlaisia ulottuvuuksia ihmisen ja teknologian väliseen suhteeseen, millä voi olla merkittäviä vaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille. Uusien teknologioiden käyttö tarjoaa väylän psykologisten perustarpeiden, eli autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksille. Samalla ihmiset muodostavat vääjäämättä käsitystään itsestään ja muista suhteessa näihin teknologioihin.

Tässä sosiaalipsykologian tutkielmassa tarkasteltiin, millainen yhteys on uusien teknologioiden käyttäjien sisäryhmään identifioitumisella ja uusien teknologioiden käytössä mahdollistuvilla psykologisilla perustarpeilla. Tavoitteena oli selvittää, onko identifioituminen teknologioiden käyttäjiin sellainen sosiaalinen resurssi, joka mahdollistaa autonomian, kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tarpeiden tyydyttymisen uusia teknologioita käytettäessä. Itseohjautuvuusteorian mukaan perustarpeiden tyydyttyminen on hyvinvoinnin edellytys, minkä sosiaalinen ympäristö joko mahdollistaa tai estää. Tutkielmassa uusien teknologioiden käyttäjien ryhmäjäsenyys käsitettiin potentiaalisesti merkityksellisenä sosiaalisena kontekstina, joka vaikuttaa uusien teknologioiden käytössä mahdollistuviin perustarpeisiin.

Tutkimuksen aineistona käytettiin Minä ja teknologiat -tutkimushankkeen Suomen kyselyaineistoa, joka koostuu 18–75-vuotiaista suomalaisista (N = 1541). Tutkimushypoteesit esirekisteröitiin Open Science Forumiin. Analyysimenetelmänä oli robusti regressioanalyysi. Uusien teknologioiden käytössä mahdollistuvia autonomiaa, kyvykkyyttä ja yhteenkuuluvuutta tarkasteltiin erillisissä regressiomalleissaan, joihin selittävinä muuttujina asetettiin sisäryhmäidentifikaation lisäksi keskeiset kontrollimuuttujat.

Tulosten mukaan uusien teknologioiden käyttäjiin identifioituminen oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi yhteydessä kaikkiin psykologisiin perustarpeisiin. Vastoin odotuksia identifioituminen oli kuitenkin yhteydessä matalampiin autonomian ja kyvykkyyden kokemuksiin uusia teknologioita käytettäessä. Korkeampaa yhteenkuuluvuuden kokemusta identifioituminen sen sijaan ennusti. Taustamuuttujien merkitys vaihteli eri tarpeiden kohdalla. Tulokset korostavat, että tarkasteltaessa uusien teknologioiden vaikutuksia ihmisten psykologiseen hyvinvointiin huomioon tulisi ottaa myös se sosiaalinen ympäristö, jossa ihmiset asemoituvat ja luovat suhdettaan teknologioihin. Teknologioiden käyttäjien ryhmäjäsenyydellä voi olla sekä positiivisia että negatiivisia seurauksia uusien teknologioiden käytön mahdollistamaan hyvinvointiin.